Hiustenlähdön hoito 2020 – Mitä uutta on tulossa?

Kuten valveutuneet lukijat tietävät, tällä hetkellä vain finasteridi ja minoksidiili ovat virallisesti hyväksyttyjä, tieteellisin menetelmin todennetusti apua perinnölliseen hiustenlähtöön tarjoavia hoitomuotoja. Mutta nekään eivät toimi kaikilla, eivätkä tulokset ole läheskään aina tyydyttäviä.

Aika ajoin uutisiin nousee Trinovin (Brotzu-voide) ja JAK-estäjien kaltaisia uusia löytöjä, jotka herättävät toiveita edellä mainittuja tehokkaammista hoidoista. Useimmat niistä osoittautuvat ihmiskokeissa liian tehottomiksi tai haittavaikutuksiltaan sellaisiksi, etteivät yritykset halua lähteä tekemään niillä erittäin kalliita kliinisiä lääketutkimuksia.

Voimme kuitenkin vakuuttaa, että perinnöllistä hiustenlähtöä tutkitaan paljon ja monet yritykset käyttävät miljoonia euroja entistä parempien hoitojen löytämiseksi. Tässä jutussa käymme läpi muutamia mielenkiintoisimpia edistysaskelia, joita vuoden 2020 aika tulemme näkemään. Juttu perustuu Follicle Thought -sivuston julkaisuun.

Follica

Follica alkutilanne ja tilanne 85 päivän hoidon jälkeen
Kuva: PureTech

Follica on bioteknologiayritys, joka kehittää uusiutuvaa alustaa perinnölliseen hiustenlähtöön ja epiteelin ikääntymiseen. Sen FOL-004 -nimisen hoidon on määrä edetä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston ratkaiseviin tutkimuksiin vuoden 2020 aikana. Mikäli hoito hyväksytään, se tulee markkinoille Yhdysvalloissa aikaisintaan vuoden 2021 alkupuolella ja pian sen jälkeen Euroopassa.

FOL-004 perustuu hiustenlähtöalueen kevyeen ”haavoittamiseen” (mikroneulauksen tavoin) ja jonkinlaiseen topikaaliseen käsittelyyn (minoksidiilin tavoin). Tuoreimpien raporttien mukaan se voi lisätä hiusten lukumäärää 44 prosentilla kolmen kuukauden hoidon jälkeen. Laitteen nimeksi on ilmeisesti tulossa Hair Follicle Neogenesis, HFN.

Samumed

Samumed on lääketieteellinen tutkimus- ja kehitysyritys, jonka Wnt-signaalipolun aktivointiin perustuvan kokeellisen lääkkeen SM04554:n pitkähkö kolmivaiheinen tutkimusjakso tulee päätökseen kesäkuussa 2020. Silloin se pääsee käsiksi yli 600 potilaan seurantatietoihin noin vuoden ajalta.

SM04554 on minoksidiilin tavoin topikaalinen eli päänahkaan laitettava liuos, joka oletettavasti pidentää hiuksen anageenivaihetta ja edistää hiustuppien lisääntymistä. Tutkimuksen kahdessa ensimmäisessä vaiheessa sen on havaittu parantavan hiusten lukumäärää ja tiheyttä.

Mikäli lopulliset tutkimustulokset osoittautuvat positiiviseksi, se voi johtaa SM04554-lääkeen kaupallistamiseen ensin Turkissa ja aikaisintaan vuonna 2021 muualla.

Cassiopea

Cassiopea on lääkeyhtiö, joka kehittää topikaalista antiandrogeeniä nimeltä Breezula (clascoterone). Marraskuussa 2019 yritys ilmoitti naisten perinnölliseen hiustenlähtöön suunnatun hoidon edenneen toiseen vaiheeseen saatuaan sitä ennen hyväksynnän Saksan viranomaisilta. Jo aiemmin Cassiopea on kertonut positiivisista tuloksista miestyyppisen hiustenlähdön hoidossa.

Naisten hiustenlähdön hoitoon tarkoitetun tuotteen Phase 3 -tutkimuksen on määrä alkaa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ja se kestää 6 kuukautta. Tutkimustulokset saataneen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja ne voivat johtaa myyntilupaan 2021.

RepliCel & Shiseido

RepliCel on lääkeyhtiö, jonka kehittämä autologinen soluterapia RCH-01 pyrkii hyödyntämään hiustupeista eristettyjä ihovaipan soluja androgeenisen alopecian hoidossa.

Yritys on kehittänyt RCH-01:tä yhdessä japanilaisen Shiseido-kosmetiikkayrityksen kanssa, joka myös rahoittaa tutkimuksia. Yritykset ovat sittemmin ajautuneet riitaan koskien RCH-01:n lisenssiä Aasiassa.

RepliCel haluaisi tuoda tuotteen markkinoille ja on vaatinut Shiseidoa julkaisemaan sitä koskevat tutkimustulokset vuodelta 2019. Shiseido on luvannut lähiaikoina ilmoittaa tuoko se tuotteen kaupallisille markkinoille vai jatkaako se tutkimuksia.

TissUse

TissUse on vuodesta 2011 lähtien kehitetty hiusten uudistamishoito, joka tunnetaan nimellä Smart Hair Transplant (SHT). Hoito perustuu 30:een pään takaosasta otettavaan hiustuppeen, jotka viljellään tuhansiksi hiuksia tuottaviksi soluiksi.

Vuonna 2019 japanilainen J Hewitt -niminen biofarmasiayritys hankki oikeudet kaupallistaa SHT ja lupasi aloittaa tutkimukset ensin vuoden 2019 loppuun mennessä ja sitten tammikuun 2020 loppuun mennessä. Neuvottelut tutkimuksen suorittavan yrityksen kanssa kuitenkin kariutuivat ja saamme odottaa tutkimusten alkamista ainakin vielä puoli vuotta.

Stemson Therapeutics

Stemson Therapeutics on kalifornialainen hiustenlähtöön perehtynyt yhtiö, jonka ratkaisu perustuu biohajoavaan rakenteeseen, joka voisi saada hiussolut kasvamaan ruiskuttamalla lääkettä ihon alle.

Kesäkuussa 2019 yhtiön toimitusjohtaja kertoi tutkimusten alkamisesta seuraavan puolentoista vuoden sisällä, mutta ainakaan toistaiseksi yhtiön sivuilla ei ole mitään mainintaa kliinisistä tutkimuksista.

HairClone

HairClone on brittiläinen bioteknologiayritys, joka pyrkii tekemään hiusten uudistamisesta rutiinia tekemällä ihoon papillaarisoluinjektioita. Yritys etsii tällä hetkellä rahoitusta lisensoiduille tiloille, jossa se aikoo aloittaa soluterapiahoitojen tarjoamisen.

Yrityksen nettisivuilla todetaan, että hoidot saattavat tulla brittien saataville vuoden 2020 loppuun mennessä.

Dr. Tsuji

Japanilainen Dr. Tsuji on luvannut parantaa hiustenlähdön vuoteen 2020 mennessä. Hänen menetelmänsä perustuu hiustuppien, mesenkymaali- ja epiteelikantasolujen keräämiseen sekä näiden kahden solutyypin viljelemiseen siten, että niitä voidaan istuttaa hiustenlähtöalueille hiustensiirron tapaan.

Prosessin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 20-40 miljoonaa jeniä eli noin 170-340 000 euroa, joten hoito ei ole ihan tavallisen rahvaan tavoitettavissa. Tsuji-kloonaushoito käy läpi testauksia Japanissa vuonna 2020 ja saattaa tulla varakkaiden kuluttajien ulottuville vuoden 2021 aikana.

Follicum

Follicum on ruotsalainen yhtiö, joka on kehittänyt FOL-005 -nimistä peptidiä, jota on testattu 60 osallistujalla 3 kuukauden ajan.

Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa FOL-005:n havaittiin injektioina lisäävän hiusten määrää 7 hiuksella per cm2. Korkeimmalla annoksella se lisäsi myös kasvuvaiheessa olevien hiustuppien määrää 11 prosentilla.

Vuoden 2020 alkupuolella Follicum aikoo aloittaa topikaalisen yhdisteen testaamisen alopecia-potilailla, jonka jälkeen tuote voi päätyä markkinoille.

Villi kortti

Myös lukuisat muut yritykset työskentelevät hiljaa kulissien takana sekä kosmeettisten että kliinisten hiustenlähdön hoitojen parissa. Ikävä kyllä kosmeettisten tuotteiden vetovoima on suurempi, koska yritysten on helpompi saada ne nopeasti kaupallisille markkinoille.

Toivottavasti vuonna 2020 yksi tai useampi hoitoja hiljaisuudessa kehitellyt yritys esittelee viimein mielenkiintoisen tuotteen, josta on hyötyä mahdollisimman monelle.

Tutkijat keksivät tavan suojella hiustuppeja kemoterapialta

Tutkijat ovat kehittäneet uuden strategian suojella hiustuppeja kemoterapialta etsiessään keinoja estää hiustenlähtöä syöpäpotilailla. Kemoterapian aiheuttama hiustenlähtö on kiistatta yksi eniten psyykkistä ahdistusta aiheuttavista sivuvaikutuksista nykyaikaisissa syöpähoidoissa.

Manchesterin yliopiston dermatologisen osaston tutkimusryhmän julkaisema tutkimus voi johtaa uusiin hoitomenetelmiin kemoterapian aiheuttaman hiustenlähdön hoidossa. Tutkimuksessa kuvataan, miten taksaani-syöpälääkkeiden aiheuttama pysyvä hiustenlähtö voidaan estää.

Tutkijat hyödynsivät uudemman sukupolven lääkkeitä, joita kutsutaan CDK4/6-estäjiksi. Ne estävät solunjakautumista ja ovat jo lääketieteellisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja ns. kohdennetuissa syöpähoidoissa.

Tutkimusta johtanut Talveen Purba selittää: ”Vaikka se aluksi vaikuttaa järjenvastaiselta, saimme selville, että CDK4/6-estäjiä voidaan käyttää väliaikaisesti pysäyttämään solunjakautuminen ilman, että hiustuppeen kohdistuu lisää toksisia vaikutuksia. Kun kylvetimme viljeltyjä hiustuppeja CDK4/6-estäjissä, ne olivat huomattavasti vähemmän alttiita taksaanien aiheuttamille vaurioille.”

Taksaanit ovat erittäin tärkeitä syöpälääkkeitä, joita käytetään yleisesti muun muassa rinta- ja keuhkosyöpäpotilailla. Yhdysvalloissa tuhannet ihmiset ovat haastaneet lääkeyhtiö Sanofin oikeuteen, Taxotere-nimisen taksaanilääkkeen aiheutettua heille pysyvää hiustenlähtöä.

Purba painottaa: ”Tutkimuksen keskeinen osa oli päästä ensin selville, miten hiustupet reagoivat taksaanipohjaiseen kemoterapiaan. Saimme selville, että taksaaneille haavoittuneimpia soluja ovat hiustuppien juuressa olevat solut ja kantasolut. Juuressa olevat solut ovat erikoistuneet solunjakautumiseen, ja ne ovat elintärkeitä hiusten kasvun kannalta. Kantasolut ovat soluja, jotka jakautuvat ja joista ne lopulta kasvavat.”

”Siksi meidän tulee suojata näitä soluja kemoterapian ei-toivotuilta vaikutuksilta, kuitenkin siten, ettei syöpä hyödy siitä.”

Tutkimusryhmä toivoo, että heidän työnsä tukee sellaisten ulkoisesti käytettävien syöpälääkkeiden kehitystä, jotka hidastavat tai estävät solujen jakautumista päänahan hiustupeissa. Ne voisivat täydentää ja parantaa nykyisten ennaltaehkäisevien hoitojen tehokkuutta, kuten päänahkaa viilentävät laitteet.

Tutkijat korostavat, että lisätyötä tarvitaan epätoivoisesti tällä alirahoitetulla syöpälääkkeiden alalla. Potilaat ovat odottaneet liian pitkään todellista lääketieteellistä läpimurtoa hiustenlähdön estämisessä.

Purba sanoo: ”Vaikka taksaaneja on käytetty klinikalla jo vuosikymmeniä ja niiden on jo pitkään tiedetty aiheuttavan hiustenlähtöä raapaisemme nyt vain pintaa siitä, miten ne vahingoittavat ihmisen hiustuppea.”

”Emme oikeastaan tiedä, miksi joillakin potilaista hiustenlähtöä esiintyy enemmän kuin muilla, vaikka he käyttävät samaa lääkettä yhtä paljon ja miksi joillakin kemoterapiaohjelmilla ja lääkeyhdistelmillä saadaan huomattavasti huonompia tuloksia.”

”Tarvitsemme aikaa kehittää uusia lähestymistapoja ei pelkästään hiustenlähdön ehkäisemiseen, vaan myös hiustuppien elvyttämiseen potilailla, jotka ovat menettäneet hiuksensa kemoterapian takia.”

Lisätietoa ja lähteet:

Tutkijat saivat hiukset kasvamaan santelipuun tuoksulla

Hajuvesissä yleisesti käytetty synteettinen yhdiste kiinnittyi hiustuppisolujen reseptoreihin ja stimuloi uusien hiuksien tuotantoa.

Synteettinen santelipuun tuoksua jäljittelevä yhdiste näyttäisi laboratorio-olosuhteissa auttavan päänahan kudoksia ylläpitämään hiusten kasvua, ainakin jos on uskominen syyskuussa 2018 Naturessa julkaistua uutta tutkimusta. Kemikaali käynnistää hiustupeissa hajureseptorin, joka vähentää solukuolemia ja lisää kasvutekijöiden tuotantoa.

Alunperin ihmisen nenästä löydetyt hajureseptorit kaappaavat ilmasta kaasuiksi muuttuneita hajumolekyylejä. Niiden kemiallinen informaatio muuttuu sähköiseksi signaaliksi, joka etenee hajuhermoa pitkin aivoihin saaden aikaan hajuaistimuksen. Myöhemmin hajureseptoreja on – ihmeellistä kyllä – löydetty myös kehon muista osista, kuten suolistosta, munuaisista ja iholta. Mutta mikä on hajureseptoreiden tehtävä muissa elimissä? Kukaan ei tiedä tarkoin.

Santelipuu eli Intiansanteli (Santalum album) on trooppinen, Indonesiassa, Australiassa ja Intian trooppisissa osissa villinä kasvava puu, jota kasvatetaan lähinnä hyväntuoksuisen puuaineksensa takia. Siitä valmistetaan muun muassa suitsukkeita, tuoksukynttilöitä ja hajusteita.

”Tämä on hämmästyttävä löytö, ja ensimmäinen kerta ikinä, kun normaalia ihmisen elintä [hiusta] voidaan säädellä yksinkertaisella, kosmetiikassa laajasti käytetyllä hajusteella”, yksi tutkimuksen julkaisijoista, Manchesterin yliopiston Ralf Paus hehkuttaa The Independentille.

Paus kollegoineen keskittyi OR2AT4-nimiseen reseptoriin, jonka on jo aiemmin havaittu voivan stimuloida laboratorio-olosuhteissa uusien solujen kasvua haava-alueilla, kun se altistetaan Sandalore-nimiselle santelipuuyhdisteelle.

Tuntien linkin hiusten kasvun ja haavojen paranemisen välillä, halusivat tutkijat kokeilla kemikaalia kuuden päivän ajan ihmisiltä kasvojenkohotuksen yhteydessä poistettuihin päänahan kappaleisiin. Sandalorella käsiteltyjen kudosten hiustupit kuolivat hitaammin (ehkäisten hiustenlähtöä), mutta tuottivat myös enemmän kasvutekijöitä. Tutkijat päättelivät, että muutokset johtuvat OR2AT4-proteiinista, koska sen blokkaaminen esti myös uusien hiusten kasvua.

The Independentin haastattelema Britannian dermatologisen liiton Nicola Clayton pitää kiehtovana löydöstä, jonka mukaan hiustupet voisivat ”haistaa” reseptorin avulla.

Hiustenlähdöstä kärsivien ei tarvitse välttämättä odottaa kauaa, sillä Sandalore on jo myynnissä kosmeettisena tuotteena Italiassa. Sitä jäljitteleviä valmisteita näyttäisi tulleen myyntiin myös ainakin verkkokauppa Amazoniin. Santelipuuhun perustuvia eteerisiä öljyjä löytyy myös eBaystä.

OR2AT4-reseptoriin kohdistuvien ja hiustenlähtöä ehkäisevien yhdisteiden patentoineen yrityksen konsulttina toimiva Paus sanoo, että konseptia tullaan testaamaan lähiaikoina kliinisesti myös ihmisillä. Ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vuoden 2019 alkupuoliskolla.

Mikäli kaljuuntumisen parannuskeinolla on haju, se saattaa siis hyvinkin tuoksua santelipuulta.

Santelipuu hiustenlähtöön?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Lisätietoa ja lähteet: The Scientist, C&EN, Medical Daily.

Artikkelikuva: L. Shyamal / Wikimedia Commons

 

Osteoporoosilääke potentiaalinen hoito kaljuuntumiseen

Manchesterin yliopiston dermatologisen keskuksen tutkijat ovat löytäneet uuden potentiaalisen lääkkeen, joka saattaa olla ratkaisu miesten ja naisten hiustenlähtöön.  Lääkettä on aiemmin käytetty osteoporoosin eli luukadon hoitoon. Tutkimus julkaistiin toukokuussa 2018 PLOS Biology -julkaisussa.

Tällä hetkellä perinnölliseen hiustenlähtöön (androgeeninen alopecia) on saatavilla vain kaksi virallisesti hyväksyttyä lääkettä: minoksidiili ja finasteridi. Molemmilla niistä on useita, joskin harvinaisia, sivuvaikutuksia, ja molemmat vaativat myös jatkuvaa käyttöä tulosten ylläpitämiseksi.

Tohtori Nathan Hawkshawn johtama tutkimusryhmä havaitsi, että alunperin osteoporoosin hoitoon tarkoitettu lääke stimuloi dramaattisesti hiustuppien kasvua laboratorio-olosuhteissa.

Tutkijat halusivat ensin tunnistaa aiemmin tunnetun immunosuppressiivisen siklosporiinin (engl. Cyclosporine/Ciclosporine, CsA) molekyylimekanismeja. Siklosporiini A on yleisesti käytetty lääkeaine elinsiirron jälkeisen hyljintäreaktion estämiseen ja autoimmuunisairauksien hoitoon. 

Siklosporiinilla on usein vakavia haittavaikutuksia – joista yksi vähemmän vakavista, mutta mielenkiintoisimmista on, että se edistää kosmeettisesti ei-toivottujen karvojen kasvua.

Tutkimusryhmä toteutti geeniekspressioanalyysin ihmisen päänahasta eristetyille, CsA-käsitellyille hiustupeille. Analyysin tulosten perusteella CsA vähensi hiustupeissa esiintyvää SFRP1-proteiinia, jonka tiedetään haittaavan useiden kudosten kasvua ja kehitystä, mukaan lukien uusia hiuksia kasvattavien hiustuppien.

Tutkimus osoittaa myös, miten CsA aiheuttaa ei-toivottua hiustenkasvua poistamalla sisäänrakennetun ja voimakkaan hiustenkasvuun vaikuttavan molekyylijarrun. Mekanismi ei liity CsA:n immunosuppressiivisiin (hylkimisenestollisiin) ominaisuuksiin, mikä tekee SFRP1:stä erittäin lupaavan kohteen uusille hiustenlähdön hoitomuodoille.

Hawkshaw huomasi, että osteoporoosin hoitoon tarkoitettu yhdiste WAY-316606 kohdistui CsA:n kanssa samaan SFRP1-proteiiniin, mutta se näytti ulkoisesti käytettynä edistävän hiusten kasvua yhtä hyvin kuin CsA, mutta kokonaan ilman sivuvaikutuksia.

Uudella hiustenlähtöä edistävällä aineella, jota ei ole aiemmin huomioitu tässä kontekstissa, voi jonain päivänä olla todellista merkitystä hiustenlähdöstä kärsiville.

Tohtori Nathan Hawkshaw

”Kiitämme yhteistyöstä paikallista hiustensiirtokirurgi Asim Shahmalakia, jonka ansiosta kykenimme tekemään kokeilumme yli 40 potilaan luovuttamilla hiustupeilla. Tämä tekee tutkimuksestamme erittäin merkityksellisen, koska useimmissa hiustutkimuksissa on hyödynnetty vain yhtä koeympäristöä.”

Hän jatkaa: ”Kun CsA:n vaikutusta karvojen kasvun edistämiseen tutkittiin aikaisemmin hiirikokeissa, tunnistettiin hyvin erilainen vaikutusmekanismi kuin nyt. Jos olisimme luottaneet näihin kokeisiin, olisimme haukkuneet väärää puuta.”

”Tarvitsemme kuitenkin seuraavaksi kliinisiä tutkimuksia selvittääksemme onko tämä lääke tai vastaavat yhdisteet sekä tehokkaita että turvallisia hiustenlähdön hoitoon.”

Tutkimus löytyy PLOS Biology -julkaisun verkkosivuilta.

Lisätietoa ja lähteet:

Brotzu (Trinov) tulossa markkinoille 2018?

Hiustenlähtöfoorumeilla jo vuosia paljon keskustelua ja positiivisia odotuksia herättänyt, monentyyppisen hiustenlähdön hoitoon suunnattu ”Brotzu-voide” saattaa olla tulossa markkinoille vuoden 2018 aikana.

Mikä voiteesta tekee mielenkiintoisen on, että sen on kehittänyt arvostettu ja tunnettu italialainen verisuonikirurgi Giovanni Brotzu, joka esitteli löydöksensä lupaavia tuloksia Italian Torinossa vuonna 2016 järjestetyssä konferenssissa (YouTube-video italiaksi, alkaen kohdasta 4:45). Voidetta käsittelevä artikkeli on julkaistu myös The Dermatologist -julkaisussa. Kliinisen testauksen kalleuden johdosta Brotzu lähestyi italialaista lääkeyhtiö Fidiaa, joka vastaa nyt tuotteen testauksesta ja kaupallistamisesta.

Mikä on Brotzu-voide?

Etsiessään ratkaisuja diabetes-lääkkeen sivuvaikutuksiin, tohtori Brotzu huomasi käyttämänsä aineen parantavan raajojen verenkiertoa, mutta kasvattavan niihin yllättäen myös uusia karvoja. Hän testasi voidetta kaljuuntuvalla miespuolisella hoitajalla ja pani merkille lisääntynyttä hiusten kasvua.

Voiteen sisältämiä ainesosia ovat DGLA, (S)-Equol ja L-Propionyl-Carnitine (muita aineita lisää patentissa). Kaikki ainesosat ovat hyvin tunnettuja, mutta niiden yhteyttä hiustenlähtöön ei ole aikaisemmin tiedetty.

Brotzu on saanut kehittämälleen teknologialle ensimmäisen patentin jo vuonna 2013 ja viimeisin (myös DGLA-ainesosan maininnut) patentti on hyväksytty vuonna 2015.

Mitä tiedämme voiteen sisältämistä ainesosista?

DGLA eli dihomo-gammalinoleenihappo on omega-6-rasvahappo ja monityydyttämätön rasvahappo. Se on erittäin harvinainen ja sitä esiintyy eläinkunnan tuotteissa vain pieniä määriä. DGLA on anti-inflammatorinen eli tulehduksia rauhoittava aine. Voiteessa sitä käytetään PGE1-prostaglandiinin esiasteena. DGLA muunnetaan PGE1:ksi COX-1 ja COX-2 syklo-oksigenaasien kautta. Aikuisilla miehillä PGE1 toimii vasodilaattorina (verisuonia laajentavana) ja sitä käytetään muun muassa erektiohäiriöiden hoidossa. Brotzun mukaan DGLA tekee endoteelisoluista elastisempia stimuloiden niiden toimintaa ja keratiinin eli hiusten rakennusaineen tuotantoa. Samalla se estää testosteronin muuttumista DHT:ksi.

(S)-Equol syntyy soijan isoflavoni daidtseiinistä ihmisen suolistossa. Se on steroideihin kuulumaton agonisti eli reseptorinaktivoija, joka kiinnittyy DHT:hen neutralisoiden molekyylin. WebMD:n mukaan equolia käytetään muun muassa naisten vaihdevuosien kuumien aaltojen, osteoporoosin, ihoryppyjen, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, korkean kolesterolin sekä rinta- ja eturauhassyöpien hoidossa. Sitä tutkitaan parhaillaan myös eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitoon – samoin kuin tämän hetken tehokkainta kaljuuntumislääke finasteridiakin alkuperin.

L-karnitiini eli levokartiniini kehossa luontaisesti syntyvä on aminohappo, joka osallistuu nisäkkäillä rasva-aineenvaihduntaan. Sitä käytetään melko yleisesti myös lisäravinteena. Voiteessa karnitiini edistää libidiketjujen beta-oksidaatiota ja parantaa paikallista aineenvaihduntaa. WebMD:n mukaan l-karnitiinia käytetään sydän- ja verisuonitautien hoitoon, mukaan lukien rintakipuihin, sydämen vajaatoimintaan, kurkkumädän aiheuttamiin sydänongelmiin ja sydänkohtaukseen, sekä jalkojen verenkiertohäiriöihin ja korkeaan kolesteroliin. Keho voi muuntaa l-karnitiinia muiksi aminohapoiksi (asetyyli-l-karnitiini ja propionyl-l-kartiniiniksi).

Voiteen odotetaan toimivan siis osittain sekä finasteridin tavoin (estävän hiustuppeja kutistavia DHT:tä) että minoksidiilin tavoin (parantaen päänahan verenkiertoa ja edistäen hiusten kasvua).

Onko Brotzu-voide lääke, kosmeettinen valmiste vai jälleen yksi käärmeöljy?

Brotzu käytti voiteessaan alunperin PGE1:stä. Koska se luetaan lääkeaineeksi, valmiste olisi joutunut käymään läpi pitkät ja kalliit lääketutkimukset. Hänen mukaansa useat yritykset kartoittivat mahdollisuutta testata lääkettä, mutta arvioivat vaadittavien tutkimusten tulevan liian kalliiksi.

Tästä syystä Brotzu kokeili voiteessaan PGE1:n biokemiallista esiastetta, dihomo-gammalinoleenihappoa eli DGLA:ta. Se osoittautui yhtä hyväksi, ellei jopa paremmaksi. DGLA:n ansiosta tuotetta ei lueta lääkkeeksi, eikä se joudu läpikäymään monimutkaisia testejä ja lupia päästäkseen markkinoille. Näin ollen se tullee aikanaan saataville ilman reseptiä.

Ainoat voiteen tehokkuudesta kertovat kuvat on toistaiseksi julkaistu The Dermatologist -julkaisussa maaliskuussa 2015. Lisäksi Follicle Thought -sivusto on julkaissut yhden kuvan pälvikaljuudesta (alopecia areata) kärsivästä lapsesta, joka on saanut hoitoja voiteella.

Kenelle voide on suunnattu ja miten hyvin se toimii?

Brotzun haastattelun mukaan (käännetty italiasta englanniksi) voide tehoaa sekä pälvikaljuun (alopecia areata) että androgeneettiseen kaljuuntumiseen (androgenic alopecia). Sen tehokkuuteen vaikuttavat potilaan ikä ja se, miten pitkälle hiustenlähtö on edennyt. Parhaiten se tehoaa alle 30-vuotiaille, joilla hiustenlähtö on vasta alkanut. Brotzun omien sanojen mukaan voiteella voidaan saada 18 kuukauden käytön jälkeen takaisin viiden vuoden aikana menetetyt hiukset.

Voiteella saavutetaan näkyviä tuloksia 30 päivän käytön jälkeen ja hoitoja on jatkettava usean kuukauden ajan. Hoito on toistettava vähintään kolme kertaa vuodessa ja niiden välillä on hyvä pitää vähintään kahden viikon tauko. Syytä tähän ei ole kerrottu. Valmisteen sivuvaikutuksista ei ainakaan toistaiseksi ole raportoitu.

Koska voide tulee markkinoille?

Voiteen julkaisua on siirretty useampaankin otteeseen. Sen piti alunperin tulla markkinoille vuoden 2016 alkupuoliskolla ja sen jälkeen joulukuussa 2017, mutta julkaisu on siirretty vuoteen 2018 johtuen sillä tehtävistä tutkimuksista.

Brotzu on itse keskittynyt testaamaan voidetta alopecia areatasta (pälvikalju) ja alopecia totaliksesta (koko pään alueen kaljuus) kärsivillä potilailla, kun lääkeyhtiö Fidia puolestaan testaa valmistetta perinnöllisestä hiustenlähdöstä kärsivillä.

Vastikään saatujen tietojen mukaan Fidia aikoo julkaista voidetta ja androgeenistä alopeciaa koskevat tutkimuksensa 14.-16.4.2018 järjestettävässä Sitri-konferenssissa. Saman lähteen mukaan voidetta on testattu 30 miehellä ja 30 naisella, ja se tullaan kaupallistamaan jo tulevan kesän aikana.

Edit 18.4.2018:

Brotzun esiteltyä Sitri-konferenssissa voiteella saavutettuja tuloksia monet pettyivät. Konferenssissa esitetyt heikkolaatuiset kuvasarjat 6 kuukautta voidetta käyttäneen yhden miehen ja yhden naisen päänahoista eivät osoittaneet niin merkittävää parannusta, kuin monet olivat ehkä toivoneet.

Brotzun mukaan voide kuitenkin kasvatti kasvuvaiheessa olevien hiusten määrää ja vähensi lepovaiheessa olevien hiusten määrää, hidasti hiustenlähtöä ja edisti uusien hiusten kasvua tieteellisesti merkittävissä määrin. Sillä ei ollut vaikutusta hiusten keskimääräiseen halkaisijaan. Tuote oli hyvin siedetty ja testiryhmän potilaat olivat itsearvioinneissa siihen yleisesti ottaen tyytyväisiä.

Jokainen tehköön tuotteesta omat johtopäätöksensä, mutta tämänhetkisellä näytöllä se ei näytä kilpailevan tehokkuudessa finasteridin ja minoksidiilin kanssa. Alla YouTube-video Brotzun esityksestä kokonaisuudessaan ja siinä esitetyt kalvot kuvineen löytyvät tältä italialaiselta foorumilta.

Edit 14.9.2018:

Uusimpien huhujen mukaan ”Brotzu-voiteen” nimeksi tulee Trinov, ja se tullaan mahdollisesti julkaisemaan lokakuussa 2018. Fidian omilla sivuilla Trinovista ei ole hiiskuttu.

Edit 27.9.2018:

Fidia on julkaissut verkkosivuillaan italiankielisen tiedotteen, jossa kerrotaan, että Brotzun patentoiman tuotteen nimeksi tulee todellakin Trinov.

Yhtiö on suorittanut tuotteella tarvittavat tehokkuus- ja siedettävyystestit sekä tutkimus- ja kokeiluhankkeen, joiden avulla varmistetaan tuotteen tehokas ja turvallinen käyttö. Trinov on edennyt tuotantovaiheeseen ja se tullee markkinoille vuoden 2018 loppuun mennessä. Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan ”lähiviikkoina”.

Huhujen mukaan joulukuun alussa lanseerattava tuote soveltuu sekä miehille että naisille, ja se on tilattavissa kaikkialle maailmaan. 30 millilitran voiteen hinnaksi tulee melko suolaiset noin 70 euroa.

Edit 22.11.2018:

Fidia kertoo, että Trinov tulee saataville Italiassa vuoden 2018 loppuun mennessä ja pian sen jälkeen kansainvälisillä markkinoilla.

Monet nettikaupat ovat jo lisänneet tuotteen valikoimiinsa. Italialainen Tuttofarma on saanut haltuunsa myös kuvan pakkauksesta:

Trinov

Lisätietoa ja lähteet:

Korealaiset tutkijat kehittivät potentiaalisen lääkkeen kaljuuntumiseen

Eteläkorealaiset tutkijat ovat kehittäneet uusia ovia kaljuuntumisen hoitoon tarjoavan biokemiallisen aineen, joka ei nykyisten lääkkeiden tavoin vain pysäytä hiustenlähtöä, vaan elvyttää myös jo surkastuneita hiustuppeja.

Korean tiede- ja IT-ministeriö kertoi marraskuussa 2017 Yonsein yliopiston tutkimusryhmän löytäneen professori Choi Kang-yellin johdolla potentiaalisen aineen, joka kohdistuu uusien hiustuppien kasvua estävään proteiiniin. Tutkimuksen rahoittajana toimi tiedeministeriö osana sen perustieteellisen tutkimuksen tukiohjelmaa.

Choin tutkimusryhmä selvitti, että pudonneet hiukset eivät kasva takaisin kahden päänahasta löytyvän proteiinin yhteisvaikutuksesta. Toinen proteiineista on nimeltään CXXC5 (CXXC-type zinc finger protein 5), joka sitoutuu Dishevelled-proteiiniin (Dsh) katkaisten samalla hiustuppien kehitykselle ja uudistumiselle olennaisen Wnt-signalointireitin.

Löytöön perustuen tutkijat kehittivät biokemiallisen aineen nimeltä PTD-DMB, jonka tarkoitus on estää näitä kahta proteiinia sitoutumasta toisiinsa. Kun tätä ainetta levitettiin 28 päivän ajan laboratoriohiirien nahkaan, tutkijat havaitsivat uusien hiustuppien kasvua. Kun PTD-DMB:tä levitettiin yhdessä signalointikanavaa aktivoivan valproiinihapon kanssa uudet karvat kasvoivat myös nopeammin.

”Häiritsemällä CXXC5- ja Dsh-proteiinien vuorovaikutusta kilpailevalla peptidillä Wnt/β-kateniini signalointireitti aktivoitui. Sekä hiusten uudistuminen että hiustuppien uudismuodostus nopeutuivat”, tutkimuksessa sanotaan.

PTD-DBM
Kuva: Yonhap

Uusi lääkekandidaatti eroaa nykyisistä hiustenlähtöä hidastavista kaljuuntumislääkkeistä, kuten finasteridista ja minoksidiilista siinä, että vanhat lääkkeet eivät tehoa jo kaljuuntuneisiin alueisiin, joissa elinvoimaisia hiustuppeja ei enää ole. Ne joko hidastavat hiustenlähtöä tai nopeuttavat hiusten kasvua.

Nykyisillä lääkkeillä on myös useita tunnettuja sivuvaikutuksia, mukaan lukien impotenssi, hormonaaliset muutokset, turvotus ja huimaus.

”Nämä seikat huomioiden uuden turvallisen aineen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia hiustenlähtöä vastaan taistelevien lääkkeiden kehitykselle”, tutkimusryhmä sanoo.

”Kehitetty aine on ensiluokkainen lääkekandidaatti. Sen uskotaan tulevan ei vain hiustenlähdön ja kaljuuntumisen hoitomuodoksi, vaan myös vaurioituneen ihokudoksen regenerointiin”, sanoo tutkimusta johtanut Choi.

Seuraavaksi tutkimusryhmä aikoo selvittää laboratorio-olosuhteissa onko PTD-DBM:llä toksisia ominaisuuksia.

Hiustenlähtö vaikuttaa miljooniin miehiin ja naisiin ympäri maailmaa, eikä siihen ole löytynyt parannuskeinoa vuosikymmenten tutkimuksesta huolimatta. Nykyiset hoitomuodot hoitavat lähinnä vain hiustenlähtöön liittyviä oireita, eivätkä tarjoa pysyvää ratkaisua.

Toistaiseksi vain kaksi lääkeainetta on saanut virallisen hyväksynnän hiustenlähdön lääkehoidoksi: sisäisesti nautittava finasteridi ja päänahkaan siveltävä minoksidiili.

Tutkimus julkaistiin Journal of Investigative Dermatology -julkaisussa 20.11.2017.

Lisätietoa ja lähteet: Korea Herald, IBTimes, BusinessKorea.

Tutkijat löysivät hiustenlähtöä aiheuttavat ihosolut

harmaat hiukset

Texasin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet solut, jotka saavat hiukset kasvamaan sekä mekanismin, joka saa hiukset harmaantumaan. Havainnot voivat auttaa löytämään uusia hoitomuotoja sekä hiustenlähtöön että hiusten harmaantumiseen.

”Vaikka projektin tarkoitus oli saada ymmärrystä tiettyjen kasvainten muodostumisesta, saimmekin selville, miksi hiukset harmaantuvat, ja löysimme solun, joka saa hiukset kasvamaan”, sanoo tohtori Lu Le Harold C. Simmonsin syöpäkeskuksesta. ”Tämän tiedon avulla toivomme, että voimme tulevaisuudessa luoda yhdisteen, joka toimittaa tarvittavan geenin karvatupeille näiden kosmeettisten ongelmien ratkaisemiseksi.”

Tutkijat havaitsivat, että hermosolujen kehittymiseen yleisesti liitetty proteiini KROX20 (tunnetaan myös nimellä EGR2) muuttuu hiusten progenitorisoluiksi ja on siten vastuussa hiustenkasvun alkamisesta päänahassa. Nämä samaiset progenitorisolut tuottavat lisäksi Stem Cell Factor (SCF) -nimistä proteiinia, jonka tutkijat osoittivat antavat hiuksille niiden väripigmentin.

Kun tutkijat poistivat SCF-geenin hiirimallien progenitorisoluista, niiden karvat muuttuivat valkoiseksi. Kun he poistivat KROX20-proteiinia tuottavat solut, karvoja ei kasvanut ja hiiristä tuli karvattomia. Tutkimukset julkaistiin Genes & Development -julkaisussa (pdf).

Le sanoo, että hän ja hänen tutkijakollegansa tekivät löydön sattumalta tutkiessaan harvinaista geneettistä sairautta, kasvaimia aiheuttavaa neurofibromatoosin tyyppi 1:tä.

Tutkijat tiesivät ennalta, että karvatuppien kantasolut osallistuvat hiusten kasvuun ja että SCF vaikuttaa pigmenttisoluihin. He eivät kuitenkaan tienneet, mitä tapahtuu, kun kantasolut siirtyvät hiustuppien alaosaan, ja mitkä hiustuppien solut tuottavat SCF-proteiinia ja mitkä KROX20-proteiineja.

Jos soluissa on toimivia KROX20- ja SCF-proteiineja, ne nousevat ylös hiustupeista, toimivat vuorovaikutuksessa pigmenttiä tuottavien melanosyyttisolujen kanssa ja kasvattavat pigmentoituneita hiuksia.

Tutkijat aikovat selvittää seuraavaksi lakkaavatko KROX20-proteiinit ja SCF-geenit toimimasta kunnolla iän myötä, jolloin hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Jatkotutkimukset voivat tuoda selvyyttä siihen, miksi me ikäännymme, koska hiusten harmaantuminen ja hiustenlähtö ovat ikääntymisen ensimmäisiä merkkejä.

Lääke peruutti yhden hiustenlähdön tyypin; onko miestyyppinen seuraava?

CNN kertoo tarinan Mike Thomasista, joka kaljuuntui noin 45-vuotiaana. Ei ”pieni kalju kohta takana”- tai ”väistyvä hiusraja” -tyyppisesti, vaan lähes kokonaan ja täydellisesti kaljuksi. Hänellä diagnosoitiin pälvikaljuus, alopecia areata, autoimmuunisairaus, ja hän oli järkyttynyt.

Thomas näytti omien sanojensa mukaan kummajaiselta ilman silmäluomia ja silmäripsiä. Hän tunsi, miten ihmiset katselivat häntä. Jotkut kyselivät toisiltaan ”onkohan tuolla syöpä”.

”Olen kiinteistöalalla ja aktiivinen omassa yhteisössäni, mutta aloin ujostella ihmisiä”, Thomas kertoo, jonka nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

”Se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Masennuin ja se oli kauheaa”, hän sanoo.

Tänä vuonna Thomas otti niveltulehdukseen tarkoitetun tabletin ja seitsemän kuukauden sisällä hänen hiuksensa kasvoivat takaisin.

”Se on uskomatonta. Olen niin onnellinen, että ne ovat takaisin.”

Mitä lääke merkitsee yleisemmistä hiustenlähdöistä kärsiville

Thomas ja 65 muuta pälvikaljuutta sairastavaa ottivat osana Stanfordin ja Yalen tutkimusta Xeljanz-nimisen tabletin, jota määrätään toiseen autoimmuunisairauteen, nivelreumaan.

Yli puolella koeryhmästä esiintyi hiusten uudelleenkasvua. Kolmannes sai yli 50 prosenttia hiuksistaan takaisin. Toisessa tutkimuksessa 75 prosenttia pälvikaljuista henkilöistä tai yli puolet hiuksistaan takaisin samankaltaisella lääkkellä, Jakafilla, jota käytetään syöpähoidoissa.

Vaikka tutkijat sanovat tämän olevan loistavan uutinen Thomasin kaltaisille pälvikaljuutta sairastaville, mitä merkitystä sillä on miehille, joiden hiukset lähtevät siksi, että he ovat miehiä ja vanhenevat?

Xeljanz paransi pälvikaljuuden
Kuva: CNN/Yale University School of Medicine

Thomasin pää voi antaa tähän vastauksen. Kun hänen hiuksensa kasvoivat takaisin, hänen hiusrajansa oli silti väistynyt. Näin tapahtui, koska Xeljanz-lääke antoi hänelle takaisin 47-vuotiaan hiukset, eivät hänen 25-vuotiaan hiuksiaan.

Nyt Thomasin ihotautilääkäri Brett King Yalesta haluaa yrittää jotain muuta: hangata Xeljanzia sisältävää voidetta pälvikaljuudesta kärsivien päähän.

Kasvattaako lääke hiukset takaisin, kuten Thomasilla ja monilla muilla tutkimukseen osallistuneilla, ja voisiko se vaikuttaa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön?

Ihotautilääkärit jakautuvat skeptisiin ja optimistisiin. King uskoo vahvasti, ettei voide peruuta miestyyppistä kaljuuntumista. Mutta monet muut ovat optimistisia.

Columbia University Medical Centerin apulaisprofessori Angela Christiano tutki Xeljanzin vaikutuksia hiirillä, joiden ”miestyyppisesti” kaljuuntuneeseen nahkaan hän siveli lääkettä.

Xeljanz-lääkettä saaneita hiiriä
Kuva: CNN

Hiirten oikeaa puolta on käsitelty voiteella ja vasenta ei, ja tulokset ovat selvästi nähtävissä.

Christiano uskoo, että voide ei luultavasti ole yhtä tehokas miehillä, koska juju on saada se imeytymään ihoon kunnolla.

Hiirten paperinohueen ihoon verrattuna ihmisen iho on paljon paksumpi, rasvainen ja syvä, ja siinä on rasvakerros. Joten paikallisen yhdisteen keksimiseen liittyy paljon mietittävää.

Miksi miestyyppinen kaljuuntuminen on niin vaikea pysäyttää

Moderni lääketiede pystyy hoitamaan isoja syöpäkasvaimia ja monimutkaisia neurologisia sairauksia; hiusten kasvattamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, eikö?

”On helppo ajatella, että ripottelemalla päähän jotain hiukset alkavat kasvamaan ruohon tavoin”, sanoo ihotautilääkäri George Cotsarelis Pennsylvanian yliopistosta.

Mutta valitettavasti hiustenkasvun fysiologia on huomattavasti monimutkaisempi.

Kingin mukaan alopecia areatan kaltaisissa autoimmuunisairauksissa pyritään huijaamaan hiuksia ympäröivää ympäristöä.

”Se on kuin kasvin saaminen luulemaan, että sisällä on kevät, vaikka on talvi”, King sanoo. ”Lisää olohuoneeseesi vain valoja ja ne lämmittävät ympäristöään.”

Mutta miestyyppisessä hiustenlähdössä pyritään vaikuttamaan hiustuppeen, joka on jo surkastunut. ”Se on kuin ottaisi melkein kuolleen ruskean kasvin ja yrittäisi herättää sitä henkiin.”

Eikä ongelmaan käytetä niin paljoa rahaa kuin monet luulevat. ”Ihmiset luulevat, että isot lääkeyhtiöt käyttävät miljardeja tämän ongelman selvittämiseen, mutta niin ei tapahdu”, King sanoo.

Hänen mukaansa isot lääkeyhtiöt ovat huolissaan, että FDA (Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) hyväksyisi lääkkeen miestyyppiseen hiustenlähtöön vain jos sillä olisi vähän tai ei ollenkaan sivuvaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on kosmeettiinen ongelma, eikä sairaus. Monet miehet kuitenkin kärsivät psykologisesti hiusten menettämisestä.

Cotsarelis työskentelee suhteellisen pienten yritysten kanssa hiustenlähdön kantasoluterapian ja kudosteknologian parissa. Siihen liittyy hiuksia tuottavan ihon kasvattaminen ja istuttaminen takaisin päänahkaan.

”Loppujen lopuksi miestyyppiseen hiustenlähtöön tulee olemaan lukuisia hoitoja, joista toiset toimivat paremmin toisilla ja toiset toisilla”, Cotsarelis sanoo.

Lähde: CNN Health.

L’Oreal aikoo pysäyttää hiustenlähdön 3D-tulostetuilla hiustupeilla

L'Oreal uskoo, että hiustuppeja voitaisiin biotulostaa

3D-teknologia tarjoaa jatkuvasti uusia innovaatioita, joista yksi mielenkiintoisimmista on 3D-biotulostus. 3D-tulostuksen kaltaisella menetelmällä luotuja hiustuppeja voidaan jonain päivänä mahdollisesti käyttää istutteina, väittää kosmetiikkajätti L’Oreal.

L’Oreal on aloittanut yhteistyön ranskalaisen Poietis-biotekniikkayrityksen kanssa, joka on kehittänyt lasertulostuksen muotoa solurakenteiden tulostamiseen.

Hiustuppeja ei ole aikaisemmin luotu tällä tavoin ja yritykset uskovat, että ensimmäisiä tuloksia saadaan aikaisintaan kolmen vuoden päästä. 3D-tulostettua ihoa tuotekehityksessään jo käyttävä L’Oreal on luonnollisesti optimistinen:

”Jos onnistumme biotulostamaan hiusfollikkelin, laajennamme tietämystämme sekä hiusten biologiasta ja kasvusta että hiustenlähdöstä”, L’Orealin tutkimus- ja innovaatio-osaston johtaja Jose Cotovio kertoi BBC:lle.

Aluksi biotulostettuja hiustuppeja voitaisiin käyttää uusien tuotteiden testaamiseen.

”Hiustenlähtö on joillekin hyvin tunnepitoista ja ahdistavaa – mikäli kykenemme löytämään ainesosia, jotka toimivat sitä vastaan, se tulee olemaan iso vallankumous.”

Cotovion mukaan seuraava askel olisi selvittää voidaanko hiustuppeja istuttaa.

Tekniikka hyödyntää Poietisin luomaa laser-avusteista biotulostusmenetelmää. Prosessi alkaa digitaalisen kartan luomisella, jossa selvitetään mihin elävät solut ja muut kudokset tulisi asettaa halutun biologisen rakenteen luomiseksi. Siinä otetaan myös huomioon, miten solujen odotetaan kasvavan ajan mittaan.

Kartta muutetaan tulostimien ymmärtämään muotoon, jotta se voi aloittaa solupohjaisen ”biomusteen” kerrostamisen pisara kerrallaan. Tulostusprosessiin liittyy peilin kautta linssin läpi toimiva pulssilaser, joka asettaa biomusteen paikalleen pisaroittain. Prosessissa luodaan noin 10 000 mikropisaraa sekunnissa. Tuloksena syntyvä orgaaninen kudos tarvitsee aikaa ennen kuin hiustupet ovat valmiita kasvamaan.

Poietis kertoo, että se on jo käyttänyt tekniikkaa ruston ja muiden elinkelpoisten solulinjojen muodostamiseen.

Yhden 1 cm pitkän ja 0,5 mm leveän ihonpalasen tulostaminen kestää noin 10 minuuttia. Koska hiustupet ovat monimutkaisia ja koostuvat 15 erilaisesta solurakenteesta, niiden tulostamiseen menee todennäköisesti pidempään.

Poietis ei ole ainoa biotulostusalan yhtiöistä, mutta suurin osa muista käyttää tulostukseen laserin sijasta ekstruusiota, jossa biomuste työnnetään eräänlaisen suuttimen läpi. Poietiksen mukaan lasertulostus rasittaa eloperäistä ainesta vähemmän, jolloin riski sen vahingoittumiseen on pienempi.

Yhtiön toimitusjohtaja Fabien Guillemot myöntää, että hiusfollikkelin tulostaminen tulee olemaan haastavaa.

”Se on monimutkaisin kaikista biotulostusprojekteista, mitä meillä on ollut.”

BBC:n mukaan hiustenlähtöön tukea ja neuvoja antavalla hyväntekeväisyysjärjestö Alopecia UK:lla oli keksinnöstä ristiriitaiset tunteet.

”On rohkaisevaa, että L’Orealin kaltaiset yritykset panostavat teknologiaan, joka voisi auttaa hiustenlähdöstä kärsiviä tulevaisuudessa. Mielestämme on liian aikaista olla innoissaan ja tässä vaihessa on epäselvää voitaisiinko teknologiaa käyttää kaikenlaisiin hiustenlähdön tyyppeihin”, kommentoi Alopecia UK:n tiedottaja Amy Johnson.

”Ottaen huomioon nykyisten hiustensiirtotekniikoiden hinnan, kuinka monella hiustenlähdön kanssa taistelevalla olisi realistisesti varaa uuden teknologian mahdollisesti mukanaan tuomiin hoitoihin? Seuraamme tätä kuitenkin suurella mielenkiinnolla”, hän jatkaa.

Lähde: BBC, Kuva: L’Oreal

Pälvikaljuun löytyi lääke?

Columbia University Medical Centerin (CUMC) tutkijat julkaisivat syyskuussa 2016 Journal of Clinic Investigation/Insight (JCI) -julkaisussa alustavat tutkimustulokset, jotka vaikuttavat lupaavilta. Tutkimuksessa 12 kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivälle potilaalle annettiin ruxolitnib-nimistä JAK-estäjää. Kuten aiemmatkin eläin- ja ihmistutkimukset ovat osoittaneet, lääkkeellä on miltei ihmeellisiä kykyjä kasvattaa pudoenneita hiuksia takaisin. Tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia potilasta sai lääkkeen avulla yli 90 prosenttia hiuksistaan takaisin 3-6 kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana.

”Vaikka tutkimus oli pieni, se tarjoaa merkittäviä todisteita siitä, että JAK-estäjät saattavat olla ensimmäinen tehokas hoito pälvikaljuuun (alopecia areata)”, sanoi tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori, CUMC:n kliinisen ihotautiyksikön johtaja ja dermatologi Julian Mackay-Wiggan. ”Tämä on rohkaiseva uutinen potilaille, jotka taistelevat tämän sairauden aiheuttamien fyysisten ja emotionaalisten vaikutusten kanssa.”

Vaikka tulokset ovatkin rohkaisevia, lääkkeeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin sen tarjoama ”hoito” oli usein väliaikainen. Kun potilaat lopettivat lääkkeen ottamisen, kolmannes heistä alkoi jälleen menettämään hiuksiaan – joskaan ei samassa määrin kuin ennen hoitojen aloittamista. Toisessa myös JCI:ssä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin toista JAK-estäjää (tofacitinib), joka ei osoittautunut yhtä tehokkaaksi. Tutkimukseen osallistuneista 66 potilaasta noin kolmannes koki vähintään 50 prosentin parannusta lääkkeen ottamisen aikana, mutta reilun 8 viikon jälkeen hoitojen jälkeen kaikki olivat alkaneet menettämään jälleen hiuksiaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että hoito lievittää oireita kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivillä, mutta ylläpitohoito saattaa olla tarpeen”, Mackay-Wiggan sanoi.

Potilaat sietivät molempia lääkkeitä hyvin. Lääkkeillä ei osoittaunut olevan vakavia sivuvaikutuksia, mutta lievempiä kylläkin. Ne heikensivät potilaiden immuunijärjestelmää ja sai ihmiset sairastumaan helpommin.

Molempien hoitojen valitettava kompastuskivi on, että ne eivät vaikuta suurimpaan osaan hiustenlähdöstä kärsiviä. Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa keho ei tunnista omia solujaan ja alkaa tuhoamaan kudoksia. Pälvikaljuudessa hiustenlähtö johtuu eri mekanismeista, kuin yleisimmässä hiustenlähdön aiheuttajassa – androgeneettisessä hiustenlähdössä eli mies- ja naistyyppisessä hiustenlähdössä. Vaikka uudet pälvikaljuuteen tarkoitetut lääkkeet saattavat vaatia ylläpitohoitoa, ne voivat olla lahja pälvikaljusta kärsiville.

Mackay-Wiggan ja hänen tutkijaryhmänsä pyrkivät seuraavaksi selvittämään ketkä potilaista reagoivat hoitoon ja ketkä eivät. He aikovat testata JAK-estäjiä lähitulevaisuudessa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön ja muihin hiustenlähtösairauksiin.

”Oletamme, että JAK-estäjät ovat laajalti hyödyllisiä monissa hiustenlähdön muodoissa. Oletus perustuu niiden toimintamekanismeihin sekä hiusfollikkeleissa että immuunijärjestelmän soluissa”, kertoo toinen tutkijoista Angela M. Christiano.

JAK-estäjät ovat suhteellisen uusi lääkeryhmä, joka on hyväksytty hoitomuodoksi luuytimen syöpään ja nivelreumaan. Jäämme odottamaan josko ne voivat johtaa myös toimivaksi hiustenlähdön lääkkeeksi.

Lähteet: Medical Daily, JCI.