Pälvikaljuun löytyi lääke?

Columbia University Medical Centerin (CUMC) tutkijat julkaisivat syyskuussa 2016 Journal of Clinic Investigation/Insight (JCI) -julkaisussa alustavat tutkimustulokset, jotka vaikuttavat lupaavilta. Tutkimuksessa 12 kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivälle potilaalle annettiin ruxolitnib-nimistä JAK-estäjää. Kuten aiemmatkin eläin- ja ihmistutkimukset ovat osoittaneet, lääkkeellä on miltei ihmeellisiä kykyjä kasvattaa pudoenneita hiuksia takaisin. Tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia potilasta sai lääkkeen avulla yli 90 prosenttia hiuksistaan takaisin 3-6 kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana.

“Vaikka tutkimus oli pieni, se tarjoaa merkittäviä todisteita siitä, että JAK-estäjät saattavat olla ensimmäinen tehokas hoito pälvikaljuuun (alopecia areata)”, sanoi tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori, CUMC:n kliinisen ihotautiyksikön johtaja ja dermatologi Julian Mackay-Wiggan. “Tämä on rohkaiseva uutinen potilaille, jotka taistelevat tämän sairauden aiheuttamien fyysisten ja emotionaalisten vaikutusten kanssa.”

Vaikka tulokset ovatkin rohkaisevia, lääkkeeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin sen tarjoama “hoito” oli usein väliaikainen. Kun potilaat lopettivat lääkkeen ottamisen, kolmannes heistä alkoi jälleen menettämään hiuksiaan – joskaan ei samassa määrin kuin ennen hoitojen aloittamista. Toisessa myös JCI:ssä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin toista JAK-estäjää (tofacitinib), joka ei osoittautunut yhtä tehokkaaksi. Tutkimukseen osallistuneista 66 potilaasta noin kolmannes koki vähintään 50 prosentin parannusta lääkkeen ottamisen aikana, mutta reilun 8 viikon jälkeen hoitojen jälkeen kaikki olivat alkaneet menettämään jälleen hiuksiaan.

“Tulokset viittaavat siihen, että hoito lievittää oireita kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivillä, mutta ylläpitohoito saattaa olla tarpeen”, Mackay-Wiggan sanoi.

Potilaat sietivät molempia lääkkeitä hyvin. Lääkkeillä ei osoittaunut olevan vakavia sivuvaikutuksia, mutta lievempiä kylläkin. Ne heikensivät potilaiden immuunijärjestelmää ja sai ihmiset sairastumaan helpommin.

Molempien hoitojen valitettava kompastuskivi on, että ne eivät vaikuta suurimpaan osaan hiustenlähdöstä kärsiviä. Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa keho ei tunnista omia solujaan ja alkaa tuhoamaan kudoksia. Pälvikaljuudessa hiustenlähtö johtuu eri mekanismeista, kuin yleisimmässä hiustenlähdön aiheuttajassa – androgeneettisessä hiustenlähdössä eli mies- ja naistyyppisessä hiustenlähdössä. Vaikka uudet pälvikaljuuteen tarkoitetut lääkkeet saattavat vaatia ylläpitohoitoa, ne voivat olla lahja pälvikaljusta kärsiville.

Mackay-Wiggan ja hänen tutkijaryhmänsä pyrkivät seuraavaksi selvittämään ketkä potilaista reagoivat hoitoon ja ketkä eivät. He aikovat testata JAK-estäjiä lähitulevaisuudessa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön ja muihin hiustenlähtösairauksiin.

“Oletamme, että JAK-estäjät ovat laajalti hyödyllisiä monissa hiustenlähdön muodoissa. Oletus perustuu niiden toimintamekanismeihin sekä hiusfollikkeleissa että immuunijärjestelmän soluissa”, kertoo toinen tutkijoista Angela M. Christiano.

JAK-estäjät ovat suhteellisen uusi lääkeryhmä, joka on hyväksytty hoitomuodoksi luuytimen syöpään ja nivelreumaan. Jäämme odottamaan josko ne voivat johtaa myös toimivaksi hiustenlähdön lääkkeeksi.

Lähteet: Medical Daily, JCI.

Aclaris osti JAK-estäjiin perustuvan hiustenlähtöteknologian

JAK-estäjät tulokset

Kerroimme aiemmin yhdestä tämän hetken lupaavimmasta mahdollisesta tulevaisuuden hiustenlähdön hoitomuodosta: Janus-kinaasin eli JAK:in estäjistä (engl. Janus Kinase inhibitor tai jakinibs).

JAK-estäjiin perustuva lääke palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja tutkijat sanovat sen tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin. JAK-estäjien uskotaan tunkeutuvan lepotilassa olevien hiusfollikkelien Janus-kinaasientsyymeihin ja saavan lepotilassa olevat hiukset heräämään horroksestaan.

Nyt Aclaris-niminen terveydenhuollon teknologia- ja palveluyritys on ostanut Vixen Pharmaceuticals -yrityksen, joka omistaa immateriaalioikeudet tiettyihin Janus-kinaasin (JAK) estäjiin pälvikaljun, miestyyppisen hiustenlähdön ja muiden dermatologisten sairauksien hoitomuotona. Vixen Pharmaceuticals lisenssoi JAK-estäjien oikeudet aiemmin aihetta tutkineelta Columbian yliopistolta.

Mikä tekee tästä mielenkiintoista on se, että Aclaris on kliinisiin ennakkotutkimuksiin erikoistunut lääkeyritys ja tämä on lyhyen ajan sisällä sen toinen JAK-estäjiin liittyvä kauppa. Marraskuussa 2015 Aclariksen tytäryhtiö Aclaris Theraputics International hankki maailmanlaajuiset oikeudet JAK3-estäjään kahdelta suurelta valmistajalta JAKPharm LLC:ltä ja Key Organicsilta.

Aclaris-yhtiön toimitusjohtaja Neal Walker kommentoi kauppoja seuraavasti:

“Vixenin immateriaalioikeuksien sekä JAKPharmin ja Key Organicsin yhdisteiden lisensointi vahvistaa Aclarisin mukanaoloa JAK-estäjien markkinoilla ja mahdollistaa hiustenlähtötutkimuksen laajentamisen koskemaan androgeneettistä hiustenlähtöä, jota kutsutaan usein nais- tai miestyyppiseksi hiustenlähdöksi.”

Aclarisin nettisivuilta löytyy jo kaksi tuotetta – yksi paikallinen ja yksi suun kautta nautittava – joiden vaikutuksia alopecia areatan eli pälvikaljun hoitoon selvitetään parhaillaan. Yrityksen hankinnoista ja lausunnoista päätellen JAK-estäjiä koskevat tutkimukset tullaan lähiaikoina laajentamaan koskemaan myös perinnöllistä miestyyppistä hiustenlähtöä, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Uskotko JAK-estäjien olevan toimiva lääke hiustenlähtöön?

Loading ... Loading ...

Lisätietoa ja lähteet:

Löysivätkö tutkijat lääkkeen kaljuuntumiseen?

Tutkijat ovat kehittäneet uuden lääkkeen, joka voi viimein olla lääke kaljuuntumiseen. Hoito palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja sen on osoitettu tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin.

Kehitetty lääke estää Janus-kinaasia (engl. Janus Kinase, lyh. JAK). Se pureutuu lepotilassa olevien karvatuppien Janus-kinaasientsyymeihin ja saa hiukset “heräämään” telogeenista eli lepotilasta.

“Mitä löysimme, on lupaavaa, vaikka emme ole vielä todistaneen sen olevan lääke kaljuuntumiseen”, tohtori Angela Christiano Columbian yliopistosta sanoo Metro-lehdelle.

JAK-estäjiä aiotaan testata lisää ihmisillä yhdisteillä, jotka annostellaan suoraan päänahkaan.

Christiano ja hänen ryhmänsä huomasivat JAK-estäjien vaikutuksen hiustuppeihin sattumalta tutkiessaan pälvikaljua, autoimmuunisairautta, joka aiheuttaa hiustenlähtöä.

Hän huomasi, että hiirillä, joille lääkettä annosteltiin suoraan iholle, kasvoi enemmän karvoja kuin hiirille, joille lääkettä annettiin systeemisesti.

Kun tutkijat tarkastelivat asiaa lähemmin, he huomasivat, että JAK-estäjät herättivät lepotilassa olevia karvatuppeja horroksesta.

JAK-estäjät ja hiirikokeen tulokset
Kuva: Columbian yliopisto

 

Viisi päivää JAK-estäjähoitoja saaneille hiirille kasvoi uusia karvoja jo kymmenessä päivässä. Kontrolliryhmässä olleille hiirille ei kasvanut samassa ajassa yhtään karvoja.

“Kovin moni yhdiste ei kykene sysäämään karvatuppeja kasvuvaiheeseen yhtä nopeasti”, Cristiano lisää.

“Jotkin paikalliset aineet kasvattavat muutaman viikon käyttämisen jälkeen hiustupon sinne, toisen tänne, mutta vain harvat yhdisteet ovat näin kykeneviä ja vaikuttavat näin nopeasti.”

He testasivat lääkettä soluviljeltyihin ihmisten karvatuppeihin ja hiireen siirrettyyn ihoon, ja lääkkellä oli sama positiivinen vaikutus.

Tutkijat selvittävät nyt lääkkeen vaikutuksia hiustuppeihin hiustenlähtösairauksissa.

Lue lisää tutkimuksesta Columbian yliopiston sivuilta tai kokonaisuudessaan Science Advances -verkkolehdestä.

Lue lisää Janus-kinaasi-estäjistä, kuten Tofacitinib– ja Ruxolitinib-lääkkeistä englanninkielisestä Wikipediasta.

Uskotko JAK-estäjien olevan toimiva lääke hiustenlähtöön?

Loading ... Loading ...