Jutut aiheesta Tulevaisuuden hoitomuodot

Aclaris osti JAK-estäjiin perustuvan hiustenlähtöteknologian

Kerroimme aiemmin yhdestä tämän hetken lupaavimmasta mahdollisesta tulevaisuuden hiustenlähdön hoitomuodosta: Janus-kinaasin eli JAK:in estäjistä (engl. Janus Kinase inhibitor tai jakinibs).

JAK-estäjiin perustuva lääke palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja tutkijat sanovat sen tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin. JAK-estäjien uskotaan tunkeutuvan lepotilassa olevien hiusfollikkelien Janus-kinaasientsyymeihin ja saavan lepotilassa olevat hiukset heräämään horroksestaan.

Nyt Aclaris-niminen terveydenhuollon teknologia- ja palveluyritys on ostanut Vixen Pharmaceuticals -yrityksen, joka omistaa immateriaalioikeudet tiettyihin Janus-kinaasin (JAK) estäjiin pälvikaljun, miestyyppisen hiustenlähdön ja muiden dermatologisten sairauksien hoitomuotona. Vixen Pharmaceuticals lisenssoi JAK-estäjien oikeudet aiemmin aihetta tutkineelta Columbian yliopistolta.

Mikä tekee tästä mielenkiintoista on se, että Aclaris on kliinisiin ennakkotutkimuksiin erikoistunut lääkeyritys ja tämä on lyhyen ajan sisällä sen toinen JAK-estäjiin liittyvä kauppa. Marraskuussa 2015 Aclariksen tytäryhtiö Aclaris Theraputics International hankki maailmanlaajuiset oikeudet JAK3-estäjään kahdelta suurelta valmistajalta JAKPharm LLC:ltä ja Key Organicsilta.

Aclaris-yhtiön toimitusjohtaja Neal Walker kommentoi kauppoja seuraavasti:

”Vixenin immateriaalioikeuksien sekä JAKPharmin ja Key Organicsin yhdisteiden lisensointi vahvistaa Aclarisin mukanaoloa JAK-estäjien markkinoilla ja mahdollistaa hiustenlähtötutkimuksen laajentamisen koskemaan androgeneettistä hiustenlähtöä, jota kutsutaan usein nais- tai miestyyppiseksi hiustenlähdöksi.”

Aclarisin nettisivuilta löytyy jo kaksi tuotetta – yksi paikallinen ja yksi suun kautta nautittava – joiden vaikutuksia alopecia areatan eli pälvikaljun hoitoon selvitetään parhaillaan. Yrityksen hankinnoista ja lausunnoista päätellen JAK-estäjiä koskevat tutkimukset tullaan lähiaikoina laajentamaan koskemaan myös perinnöllistä miestyyppistä hiustenlähtöä, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Loading ...

Lisätietoa ja lähteet:

Tutkijat kasvattivat täysin toimivaa ihoa laboratoriossa

Japanissa on kasvatettu ensimmäistä kertaa täysin toimivaa ihoa, joka sisältää hikirauhasia ja hiusfollikkeleja. Alopecian eli hiustenlähdön tiedetään johtuvan ihossa olevien hiusfollikkelien kutistumisesta. Tällä hetkellä hiustenlähtöön on saatavilla vain muutamia tieteellisesti todistettuja hoitomuotoja, mutta tämä saavutus antaa toivoa uusien, entistä parempien, hoitomuotojen kehittämiseen.

Aikaisemmin tutkijat ovat onnistuneet luomaan laboratoriossa vain ihon ulointa kerrosta eli orvaskettä (epidermis), mutta eivät kokonaista elintä, joka sisältää rasvakudoksen ja dermiksen, jossa hiusfollikkelit ja hikirauhaset muodostuvat.

Nyt japanilainen tutkimusryhmä on onnistunut kasvattamaan kantasoluista kaikki kolme ihokerrosta ja siirtämään ne hiireen. Ratkaisevinta oli, että eläimet kykenivät kasvattamaan karvoja ja hikoilemaan uuden ihon kautta. Ihosiirrännäinen myös reagoi hyvin olemassa olevan ihon ja muiden elinjärjestelmien, kuten hermojen ja lihassyiden, kanssa. Se alkoi myös luomaan uusia kudoksia.

”Tähän asti keinotekoisen ihon luomista on haitannut se, että ihosta on puuttunut sen toiminnan kannalta tärkeitä elimiä, kuten hiusfollikkelit ja rauhaset”, kertoo johtava tutkija Dr. Takashi Tsuji RIKEN-tutkimuslaitokselta.

”Uudella tekniikalla onnistuimme kasvattamaan ihoa, joka jäljittelee normaalin kudoksen toimintoja. Olemme yhä lähempänä unelmaa luoda varsinaisia elinsiirrännäisiä laboratoriossa.”

Uusi tekniikka saattaa mahdollistaa myös eläinkokeiden korvaamisen keinotekoisten elimien testauksella.

Voi johtaa hiustenlähdön parannuskeinoon?

Tutkimus edistää sellaisen bioteknologian kehitystä, jolla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti tehdä regeneratiivisia hoitoja potilaille. Hoidoilla voitaisiin parantaa esimerkiksi palovammoja ja arpia sekä ehkäistä hiustenlähtöä.

Nykyään hiustenlähtöön voidaan tehdä kirurgisia hiustensiirtoja, jossa karvatuppeja vielä sisältävää ihoa siirretään muualta kehosta kaljuuntuville päälaen alueille. Uudessa menettelyssä tarvittaisiin vain kantasoluja, jotka saisivat aikaan ihon uudelleenkasvun.

Vaikka ensimmäiset kokeet on tehty hiirillä, tutkijat toivovat tekniikan toimivan myös ihmisillä. Hiustenlähdön lisäksi sitä voitaisiin käyttää palovammojen hoitoon. Useilla palovammapotilailla hiukset tai karvat eivät enää kasva, koska palaneesta tai arpeutuneesta ihosta puuttuvat hikirauhaset ja karvatupet.

Biotekniikalla laboratiossa tuotettu iho tarjoaa toivoa miljoonille hiustenlähdöstä kärsiville miehille ja naisille.

Lisätietoa ja lähteet:

Katoava kollageeni syynä hiustenlähtöön?

Kaksi uutta hiirillä tehtyä tutkimusta saattoi löytää karvatuppien ja hiustenkasvun kannalta tärkeät geenit. Iän myötä tapahtuva hiustenlähtö voi tutkimuksen mukaan johtua kantasolujen puutteesta hiusfollikkeissa eli karvatupeissa.

Pitkään elävien nisäkkäiden tiedetään menettävän karvoitustaan iän myötä. Science-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkii ymmärtämään miksi näin tapahtuu.

Hiuksia tuottavien karvatuppien kantasolut saavat hiukset kasvamaan ja hiirillä tehtyjen tutkimusten mukaan ne voivat jopa taistella ikääntymistä vastaan.

Japanista, Yhdysvalloista ja Alankomaista kotoisin oleva tutkijaryhmä seurasi hiirten ihoa 18 kuukautta niiden karvanlähdön alkamiseen saakka. Tutkijat huomasivat, että karvanlähdön alkaessa hiirten ihossa oli vähemmän karvatuppeja kuin nuoressa ihossa. Karvatupet olivat myös pienempiä ja ohuempia.

Tämä indikoi, että jotain oli muuttunut tavassa, jolla karvatupet muodostuvat. Tutkijat tutkivat karvatuppien syntymisestä vastaavia kantasoluja ja tärkeimpiä kantasolujen ylläpitoon vaikuttavia geenejä. Tutkijoiden mukaan karvatuppien kantasolujen läheltä päänahan alta löytyvä kollageeni XVII on vastuussa karvatupeissa tapahtuvista DNA-vaurioista. Kun kyseinen kollageeni häviää iän myötä, hiustupet surkastuvat aiheuttaen hiustenlähtöä.

Hiirillä, joilla oli vähemmän kollageeni XVII:sta, vaurioituneet kantasolut muuttivat itsensä ihosoluiksi, jotka karisivat pois päänahasta hilseenä. Hiiret, joilla XVII kollageenin tuotanto pysyi korkeana, olivat vähemmän alttiita menettämään karvoitustaan ikääntymisestä huolimatta. Tutkijat uskovat, että sama mekanismi pätee myös ihmisiin.

Erityisesti geeni COL17AL näyttäisi olevan tärkeässä roolissa karvatuppien kantasolujen sääntelyssä.

Toisessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kontrolligeeni Foxc1, jota karvatuppien kantasolut käyttävät aloittaessaan hiusten kasvukierron aikuisilla ja luodessaan uusia karvatuppeja.

”Uskon, että tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään hiustenlähdön hoitomuotoja”, sanoo ensimmäiseen tutkimuksen vetäjä, Tokion lääketieteen ja hammaslääketieteen yliopiston kantasolubiologian asiantuntija Emi Nishimura.

Löysivätkö tutkijat lääkkeen kaljuuntumiseen?

Tutkijat ovat kehittäneet uuden lääkkeen, joka voi viimein olla lääke kaljuuntumiseen. Hoito palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja sen on osoitettu tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin.

Kehitetty lääke estää Janus-kinaasia (engl. Janus Kinase, lyh. JAK). Se pureutuu lepotilassa olevien karvatuppien Janus-kinaasientsyymeihin ja saa hiukset ”heräämään” telogeenista eli lepotilasta.

”Mitä löysimme, on lupaavaa, vaikka emme ole vielä todistaneen sen olevan lääke kaljuuntumiseen”, tohtori Angela Christiano Columbian yliopistosta sanoo Metro-lehdelle.

JAK-estäjiä aiotaan testata lisää ihmisillä yhdisteillä, jotka annostellaan suoraan päänahkaan.

Christiano ja hänen ryhmänsä huomasivat JAK-estäjien vaikutuksen hiustuppeihin sattumalta tutkiessaan pälvikaljua, autoimmuunisairautta, joka aiheuttaa hiustenlähtöä.

Hän huomasi, että hiirillä, joille lääkettä annosteltiin suoraan iholle, kasvoi enemmän karvoja kuin hiirille, joille lääkettä annettiin systeemisesti.

Kun tutkijat tarkastelivat asiaa lähemmin, he huomasivat, että JAK-estäjät herättivät lepotilassa olevia karvatuppeja horroksesta.

JAK-estäjät ja hiirikokeen tulokset — Kuva: Columbian yliopisto

Viisi päivää JAK-estäjähoitoja saaneille hiirille kasvoi uusia karvoja jo kymmenessä päivässä. Kontrolliryhmässä olleille hiirille ei kasvanut samassa ajassa yhtään karvoja.

”Kovin moni yhdiste ei kykene sysäämään karvatuppeja kasvuvaiheeseen yhtä nopeasti”, Cristiano lisää.

”Jotkin paikalliset aineet kasvattavat muutaman viikon käyttämisen jälkeen hiustupon sinne, toisen tänne, mutta vain harvat yhdisteet ovat näin kykeneviä ja vaikuttavat näin nopeasti.”

He testasivat lääkettä soluviljeltyihin ihmisten karvatuppeihin ja hiireen siirrettyyn ihoon, ja lääkkellä oli sama positiivinen vaikutus.

Tutkijat selvittävät nyt lääkkeen vaikutuksia hiustuppeihin hiustenlähtösairauksissa.

Lue lisää tutkimuksesta Columbian yliopiston sivuilta tai kokonaisuudessaan Science Advances -verkkolehdestä.

Lue lisää Janus-kinaasi-estäjistä, kuten Tofacitinib– ja Ruxolitinib-lääkkeistä englanninkielisestä Wikipediasta.

Loading ...

Hiusten nyppiminen stimuloi uusien hiusten kasvua?

Tutkijat uskovat hiusten nyppimisen stimuloivan päänahkaa uusien hiusten kasvuun.

Hiustenlähdöstä kärsiville jäljellä olevien hiusten pois nyppiminen voi kuullostaa pelottavalta ajatukselta.

Uuden tutkimuksen mukaan karvatuppien nyppiminen voi kuitenkin stimuloida päänahkaa kasvattamaan uusia hiuksia, jotka eivät tule nypittyjen tilalle, vaan saavat aikaan laajemman kasvusysäyksen hiuspohjassa.

Kalifornian yliopiston tutkijat yllättyivät, kun 200 hiuksen pois nyppiminen pieneltä alueelta saikin aikaan 1200 uuden hiuksen kasvun.

Uudelleenkasvua ei esiintynyt vain nypityllä alueella, vaan myös sen naapurialueilla. Hiusten määrä lisääntyi kokonaisvaltaisesti.

Vaikka hoitomuoto voi kuullostaa äärimmäiseltä ja vaikka sen on tähän mennessä havaittu toimivan vain hiirillä, tutkijat uskovat, että se voi johtaa nyppimistä jäljittelevien lääkkeiden tai hoitojen löytämiseen.

”Tutkimus johtaa uusiin potentiaalisiin hoitomuotoihin hiustenlähdössä”, sanoo patologian professori Cheng-Ming Chuong Etelä-Kalifornian yliopistosta.

”Tämä on hyvä esimerkki, miten yksinkertainen tutkimus voi tuottaa translationaalista arvoa.”

Aiemmat ihotautilääkärien tutkimukset ovat osoittaneet, että karvatuppien vahingoittuminen vaikuttaa myös vierellä olevaan ihokudokseen ja hiustenkasvuun. Tästä syystä päänahan hierontaa suositellaan hiustenkasvuun.

Testatakseen voisiko päänahkaa stimuloida hiuksia nyppimällä, tutkijat nyppivät yksi kerrallaan 200 karvatuppea hiiren karvoituksesta.

Kun nypittävä alue oli yli 6 millimetriä, mitään ei tapahtunut. Mutta kun nypittävä alue oli alle 5 millimetrin kokoinen, karvat eivät vain kasvaneet takaisin, vaan tuuhentuivat myös nypityn alueen ulkopuolella.

Ympyrän muotoisen ja 3-5 millimetrin laajuisen alueen nyppiminen sai aikaan 450-1300 uuden hiuksen kasvun.

Molekyylianalyysien perusteella tutkimusryhmä osoitti, että nypityt karvatupet olivat hätämerkki tulehdusproteiineille, jotka saivat immuunijärjestelmän solut kiirehtimään paikalle.

Immuunisolut erittävät molekyylejä, jotka kommunikoivat sekä nypittyjen että ei-nypittyjen karvatuppien kanssa kertoen niille, että on aika kasvattaa uusia hiuksia.

Tämä noudattaa quorum sensing -periaatetta, jossa koko järjestelmä tottelee ärsykettä, joka vaikuttaa vain osaan, muttei kaikkiin sen jäseniin. Sama periaate selittää myös miksi sosiaaliset eläimet, kuten muurahaiset ja mehiläiset kykenevät toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Tässä tapauksessa quorum sensing selittää, miten karvatuppien järjestelmä reagoi muutamien, muttei kaikkien hiusten nyppimiseen.

Tutkijat uskovat, että vaikutus ei rajoitu pelkästään hiuksiin. On mahdollista, että pienen vahingon tekeminen myös muihin elimiin tai kehon osiin voi stimuloida uudelleenkasvua.

”Vaikutukset osoittavat, että vastaavia prosesseja voi olla olemassa myös muissa fysiologisissa tai patogeenisissä elimissä, mutta ne eivät ole niin helposti havaittavissa kuin hiusten uudistumisessa,” professori Chuong lisää.

Tutkimus julkaistiin Cell-julkaisussa.

Lääke voi kasvattaa uusia hiuksia joillakin

Useimmat nykyään markkinoilla olevat lääkkeet voivat pysäyttää hiustenlähdön, mutta saavat aikaan vain vähän tai ei ollenkaan uusien hiuksien kasvua. Uuden tutkimuksen mukaan lääkeaine, jota käytetään muiden ongelmien hoitoon voi auttaa hiustenlähdöstä kärsiviä saamaan myös uusia hiuksia.

Pienessä tutkimuksessa kolme potilasta nautti päivittäin lääkettä nimeltä ruxolitinib 4-5 kuukauden ajan. Potilaat kärsivät autoimmuunisairaus alopecia areatasta eli tutummin pälvikaljuudesta, mikä aiheuttaa hiustenlähtöä päänahassa tai muissa kehon osissa.

Tutkimuksessa käytetty lääke on jo FDA:n hyväksymä myelofibroosin hoitoon. Myelofibroosi on vakava sairaus, jossa luuytimen tilalle muodostuu sidekudosta.

Uudessa tutkimuksessa tutkijat saivat selville myös aiemmin tuntemattoman solumekanismin, mikä aiheuttaa alopecia areatan.

”Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan selvittää tämän lääkkeen vaikutukset useammilla potilailla”, sanoi tutkimuksen tekijä ja Columbian yliopiston dermatologian ja genetiikan professori Angela M. Christiano. ”Alopecia areatasta kärsiville tämä on joka tapauksessa jännittävä tulos, koska se tarjoaa mahdollisesti kokonaan uuden lääkeryhmän, jota ei ole aiemmin kokeiltu tähän sairauteen sekä lupaavia ensituloksia.”

Tällä hetkellä ei ole saatavilla yhtään hyväksyttyä hoitomuotoa, jolla voidaan palauttaa alopecia areatasta kärsivien hiiuksia. Joissakin tapauksissa sairaus voi johtaa kaikkien päälaen tai kehon osan karvojen menetykseen.

Pälvikaljuutta esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä ja noin 6,5 miljoonalla henkilöllä Yhdysvalloissa on se. Taudin kulkua on vaikea ennustaa. Potilaiden hiukset voivat kasvaa takaisin ja pudota uudestaan missä tahansa vaiheessa. Lisäksi oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Alopecia areataa sairastavat kärsivät usein myös psykologisista ja emonationaalisista ongelmista.

Tutkijoilla oli jo tiedossa, että alopecian aiheuttamaa hiustenlähtöä esiintyy silloin, kun immuunijärjestelmä hyökkää karvatuppeja vastaan. Mutta tähän asti ei ole tiedetty minkätyyppiset solut ovat hyökkäyksen takana.

Tutkijat huomasivat, että karvatuppeja vastaan kohdistuvien hyökkäysten takana on eräs T-solujen ryhmä. He selvittivät myös miten nuo solut saavat ohjeet hyökätä karvatuppien kimppuun. He tunnistivat immuunijärjestelmän käyttämän reitin, johon voitaisiin kohdistaa JAK-estäjiksi (JAK inhibitor) kutsuttavia lääkkeitä.

Ennen kuin lääkettä testattiin alopeciasta kärsivillä potilailla, tutkijat testasivat kahta FDA-hyäksyttyä JAK-estäjää (ruxolitinib ja tofacitinib) hiustenlähtöä sairastavilla hiirillä. Tutkimus osoitti, että lääkkeet pysäyttivät tehokkaasti T-solujen hyökkäykset karvatuppeihin. 12 viikossa lääkkeet palauttivat kaikki hiirten karvat, eivätkä ne tippuneet pois usean kuukauden jälkeen hoidon päättymisen jälkeen.

Kun tutkijat testasivat ruxolitinibiä kolmella potilaalla, he huomasivat, että T-solut katosivat heidän päänahastaan ja potilaat saivat uusia hiuksia.

”Uskomme, että tämä on hyvin jännittävä askel pälvikaljun hoidossa”, Christiano kertoi Live Science -tiedejulkaisulle. ”Toivomme, että tulokset inspiroivat JAK-estäjien kehitystyötä tämän sairauden hoidossa.”

Pienessä kokeessa ei havaittu mitään sivuvaikutuksia ruxolitinibillä.

”Potilailla, joilla ei ole kroonisia sairauksia ja ovat muuten terveitä, ruxolitinibinin sivuvaikutusten todennäköisyys on pienempi kuin potilailla, joilla on kroonisia sairauksia. Sivuvaikutuksia voivat olla infektiot ja verimuutokset, kuten verihiutaleiden määrän pienentyminen tai anemia.”

Tutkimus julkaistiin elokuussa 2014 Natural Medicine -lehdessä.