Jutut aiheesta Aiheuttajat - Kaljuuntuminen.fi

COVID-19 aiheuttaa hiustenlähtöä – tässä syy

Olemme edelleen keskellä pandemiaa, jonka aiheuttaja on SARS-CoV-2 -niminen koronavirus. Viruksen aiheuttama tauti on nimeltään COVID-19. Siihen sairastuneilla esiintyy monenlaisia oireita, joista hiustenlähtöä tutkitaan tällä hetkellä yhtenä mahdollisista pitkäaikaisoireista.

WebMD-verkkosivusto kertoo hoitaja Juli Fisheristä, joka sairastui itse tautiin hoitaessaan palvelukodin COVID-potilaita. Hän kärsi lamauttavista oireista, joista suurin osa oli odotettuja, mutta yksi oireista tuli hänelle yllättäen: useita viikkoja kestänyt hiustenlähtö.

”Huomasin hiustuppojen irtoavan käydessäni suihkussa. Aluksi ajattelin sen johtuvan halvemmasta shampoosta, mutta pian kävi ilmeiseksi, että tämä oli jotain muuta.”

Fisher liittyi Facebook-ryhmään, jossa oli muitakin pitkäaikaisista oireista kärsineitä ihmisiä, joiden oireet eivät olleet hävinneet viikkojenkaan kuluessa. Hän sai huomata, ettei ollut oireidensa kanssa yksin. Fisher ymmärsi hiustenlähdön liittyvän COVID-19:ään.

Myös Rachel Baumin koronaoireet kestivät yli 100 päivää. Ja myös hänen hiuksensa ohenivat nopeasti.

”Olin menettänyt niin paljon hiuksia, että luulin sen johtuvan kilpirauhasestani. Menin tapaamaan endokrinologiani, joka sanoi, että arvoni ovat hyvät. Joten oireen täytyi liittyä koronaan, 64 vuoden ikääni tai molempiin. Amazon-ostoskorissani on valmiina kolme peruukkia, mikäli tulen tarvitsemaan niitä.”

Tiede oireiden takana

Yhteys hiustenlähdön ja COVID-19:n välillä on vasta huomattu ja tunnistettu tutkimuksessa. Lääketieteen tohtori Sara Hogan sanoo, että aikajana käy järjeen, sillä hiustenlähtö alkaa usein 3-5 kuukautta stressaavan kokemuksen tai sairauden jälkeen.

Yhdysvaltain dermatologisen akatemian (American Academy of Dermatology) mukaan on normaalia, että muutama kuukausi kuumeen tai sairauden jälkeen hiuksia lähtee tavallista enemmän. Vaikka monet ajattelevat sen olevan hiustenlähtöä, se on enemmänkin hiusten irtoamista (engl. shedding).

Lääketieteellinen nimi hiusten ”irtoamiselle” on telogen effluvium eli telogeeninen hiustenlähtö. Se tapahtuu, kun tavallista enemmän hiuksia siirtyy hiusten kasvuvaiheesta hiusten irtoamisvaiheeseen eli telogeeniin.

Telogeenisen hiustenlähdön aiheuttaja voi olla kuume tai sairaus, ja useimmat havaitsevat hiusten lähtemisen vasta 2-3 kuukautta sairastamisen jälkeen. Tavallista suurempaa hiusten irtoamista voi kestää 6-9 kuukautta kunnes se pysähtyy ja hiukset alkavat palata normaaliksi.

Stressi voi saada hiukset lähtemään

Vaikka sinulla ei olisi ollut kuumetta tai et olisi saanut koronavirustartuntaa, saatat silti kokea hiustenlähtöä. Myös emotionaalinen stressi voi pakottaa normaalia enemmän hiuksia irtoamisvaiheeseen. Ja kukapa meistä ei olisi ollut tavallista stressaantuneempi tämän pandemian aikana?

Ihmiset sairastuvat, menettävät työpaikkojaan ja kohtaavat paljon tuloihin ja hyvinvointiin liittyvää epävarmuutta.

”Hiuksen elinkaareen kuuluu kolme vaihetta. Jopa 90 % hiuksista on aina kasvuvaiheessa, 5 % lepovaiheessa ja jopa 10 % irtoamisvaiheessa. Stressitapahtuma ja shokki voi saada jopa 50 % hiuksista kiirehtimään irtoamisvaiheeseen”, Hogan sanoo.

”Hiusten kasvusyklin takia oireet tulevat yleensä viiveellä. Voit huomata hiusten irtoamisen vasta 3-5 kuukautta stressaavan tapahtuman jälkeen.”

Hiustenlähtö itsessäänkin voi aiheuttaa painolastia psyykelle. Vaikka hiusten lähteminen voi lisätä stressiä, on tärkeä yrittää vähentää stressiä. Vasta kun stressi loppuu, myös liiallinen hiustenlähtö loppuu.

”Stressin aiheuttamassa hiustenlähdössä on tärkeä kannustaa ihmisiä asioihin, jotka tekevät hyvää paitsi heidän hiuksilleen, myös yleiselle hyvinvoinnille, kuten jooga tai mindfulness-meditaatio.”

Hiukset palaavat itsestään ennalleen

Jos hiustenlähtö johtuu kuumeesta, sairaudesta tai stressistä, hiukset palaavat entiselleen itsestään. Sille täytyy vain antaa hieman aikaa.

Kun hiukset alkavat kasvaa takaisin, huomaat pian hiusrajassasi lyhyempiä, samanmittaisia hiuksia. Useimmilla hiukset palautuvat ennalleen 6-9 kuukaudessa.

Mikäli epäilet, että hiustenlähtösi saattaa johtua jostain muusta kuin telogeenisestä hiustenlähdöstä, keskustele asiasta ihotautilääkärisi kanssa.

Aiheuttaako isotretinoiini hiustenlähtöä?

Isotretinoiini on lääkeaine, jota lääkärit voivat määrätä iho-ongelmien, kuten vaikean aknen hoitoon. Isotretinoiini kuuluu retinoidien lääkeryhmään ja sitä voivat määrätä vain ihotautilääkärit, joilla on asiantuntemusta systeemisten retinoidien käytöstä aknen hoidossa. Tällä lääkkeellä on useita tunnettuja sivuvaikutuksia ja monet käyttäjät ovat olleet huolissaan aiheuttaako lääkkeen ottaminen myös hiustenlähtöä.

Suomessa isotretinoiinin kauppanimiä ovat muun muassa Roaccutan, Isotretinoin Ratiopharm, Isotretinoin Actavis, Isotretinoin Alternova ja Isotretinoin Orifarm.

Miksi Isotretinoiini voi aiheuttaa hiustenlähtöä?

Isotretinoniini on A-vitamiinin synteettinen johdannainen ja kuuluu retinoidien lääkeryhmään. Lääkkeellä hoidetaan sellaisia aknemuotoja, joihin muut hoidot eivät ole tehonneet, kuten nodulaarinen akne ja onteloakne. Lääkkeen vaikutus kohdistuu karvan juurituppeen avautuvassa verinahassa sijaitseviin talirauhasiin, joiden ylituotantoa se hillitsee.

Isotretinoniini voi vaikuttaa kehoon tavalla, joka edistää hiusten ohenemista tai hiustenlähtöä. Se saattaa vaikuttaa esimerkiksi hiuksiin tai itse hiustuppeihin. Se saattaa myös vaikuttaa kehon hormonitasoihin, mikä voi aiheuttaa hiusten ohenemista joillakin käyttäjillä.

Useimmissa tapauksissa hiustenlähtö on tilapäistä ja hiukset alkavat tihentymään ajan myötä. Jotkut käyttäjät ovat kuitenkin havainneet myös pysyviä muutoksia hiuksissaan isotretinoniinin käytön jälkeen.

Mitä tutkimus sanoo

Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että isotretinoniini tukahduttaa aivolisäkkeessä olevia hormoneja. Vaikka vaikutus voi olla hyödyllinen aknen hoidossa, sillä saattaa olla vaikutuksia myös hiusten kasvuun vaikuttaviin hormoneihin.

Toisessa, Advances in Dermatology and Allergology -julkaisussa julkaistussa tutkimuksessa mitattiin aknen hoidossa käytetyn isotretinoniinin biofysikaalisia vaikutuksia, mukaan lukien hiusten kokonaismäärä, tiheys ja anageeni(kasvu)vaiheessa olevien hiusten osuus.

Vaikka tutkimukseen osallistui vain 30 henkilöä, se antoi viitteitä siitä, että isotretinoniinin käytöllä on vaikutuksia myös potilaiden hiuksiin. Osa käyttäjistä menetti hiuksiaan, kun osalla hiukset muuttuivat ohuemmiksi tai harvenivat.

Uudemmassa, vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa pyrittiin määrittelemään isotretinoniinin vaikutuksia hiusten kasvun parametreihin.

Tutkimuksessa seurattiin keskivaikeasta vaikeaan akneen sairastavia henkilöitä, jotka käyttivät lääkkeenä 0,5 mg/kg annosta isotretinoniinia. Hiusten kasvu arvioitiin ennen seurantajaksoa ja 3 kuukauden käytön jälkeen. Parametrit mitattiin FotoFinder-dermastoskopilaitteella käyttäen TrichoScan Professional -ohjelmaa.

Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia hiusten lukumäärässä, anageeni- ja telogeenivaiheessa olevien hiusten osuudessa, tiheydessä, eikä vellus- ja terminaalihiusten suhteessa.

Tutkimuksessa todetaan, että isotretinoniini voi vaikuttaa jokaiseen ihmiseen eri tavalla ja esimerkiksi lääkkeen erittäin suurilla annostuksilla voi olla vaikutuksia hiuksiin.

Isotretinoniinin vaikutusten vaihtelevuuden vuoksi on edelleen mahdollista, että osalla sen käyttäjistä voi esiintyä pysyviä muutoksia. Ne voivat johtua esimerkiksi liian suurista annostuksista tai pitkäaikaisesta käytöstä. Tärkeintä on tehdä räätälöity hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin tai ihotautilääkärin kanssa ja noudattaa sitä.

Hiustenlähdön vähentäminen isotretinoiinia käytettäessä

Isotretinoiinia käytettäessä sivuvaikutusten tulisi olla lieviä. Mikäli käytöstä seuraa lisääntynyttä hiustenlähtöä, on vaikutus yleensä väliaikainen.

Ihotautilääkärit räätälöivät hoidot yksilöllisesti. Yleensä lääkitys aloitetaan pienemmällä annoksella ja sen vaikutuksia seurataan. Tämän jälkeen luodaan hoitosuunnitelma käyttämällä pienintä tehokasta annostusta, yleensä muutaman kuukauden ajan.

Isotretinoiinin käyttäjät voivat tehdä muutamia asioita pienentääkseen mahdollisia sivuvaikutuksia:

Lisälääkitys. Yksilön vasteesta riippuen lääkärit voivat määrätä lisälääkityksen esimerkiksi juuri hiustenlähtöön. Siihen voidaan määrätä esimerkiksi hiustenlähdön juurisyitä ehkäisevää finasteridia.

Terveellinen ruokavalio on tärkeä, koska se auttaa ehkäisemään vitamiinipuutoksia. Luonnollisista raaka-aineista valmistettu, runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio auttaa varmistamaan, että hiukset saavat tarvitsemiaan ravinteita ja pysyvät vahvoina.

B-vitamiini. Erään tutkimuksen mukaan isotretinoiinin käyttö saattaa aiheuttaa B-vitamiininpuutosta (erityisesti B12- ja B9-vitamiinit) sekä folaattipuutosta.

B-vitamiinit edullisesti Hyvinvoinnin tavaratalosta.

Vältä A-vitamiinia. Vaikka lääkärit saattavat suositella vitamiinilisien käyttöä hoitojen aikana, he luultavasti suosittelevat välttämään A-vitamiinia, koska isotretinoiini on A-vitamiinin synteettinen johdannainen.

Vältä stressiä. Stressi vaikuttaa hormonitasoihin ja voi pahentaa isotretinoiinin mahdollisia sivuvaikutuksia. Voit kokeilla esimerkiksi hengitysharjoituksia, ulkona liikkumista tai joogaa.

Hoida hiuksiasi. Hiustenhoito on tärkeää, jotta hiukset pysyvät terveinä ja vahvoina myös hoitojen aikana. Pidä hiukset ja hiuspohja puhtaana, käytä ravitsevia hiusöljyjä ja vältä päänahkaa kuivattavia kemikaaleja (mm. sulfaatit ja hajusteet) ja kovia käsittelyjä, kuten erityisen kuumalla ilmalla kuivaamista ja kihartamista.

Lähteet: Medical News Today, Wikipedia.

Tutkimus: Ilmansaasteet aiheuttavat hiustenlähtöä

Vaikka tutkijat ovat lähes yksimielisiä, että perintötekijät ovat keskeisin hiustenlähdön taustalla oleva syy, on olemassa lisäksi huomattava määrä hiustenlähtöön vaikuttavia ympäristötekijöitä. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmansaasteiden mahdollisuutta yhtenä hiustenlähdön aiheuttajista.

Tutkimuksen julkaisi Hyuk Chul Kwonin johtama korealaisen Future Science Research Centren tutkimusryhmä, joka esitteli löydöksiään European Academy of Dermatology and Venereology -kongressissa lokakuussa 2019.

On syytä huomata, että Future Science Research Centre on osa korealaista Coreana Cosmetics -kosmetiikkayhtiötä.

Saasteet vähentävät hiuksille tärkeää proteiinia

Effects of particulate matter on human dermal papilla (Pienhiukkasten vaikutukset ihmisen ihonystyihin) -nimellä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin niin sanottujen pienhiukkasten vaikutuksia hiustuppien juuressa oleviin soluihin, joita kutsutaan human follicle dermal papilla -soluiksi (HFDPC).

Pienhiukkaset ovat ilmakehässä leijuvia alle 2,5 mikrometrin kokoisia kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia, joita syntyy muun muassa ihmisen toiminnan, kuten liikenteen, energiantuotannon ja puun polttamisen seurauksena. Pienhiukkaset ovat hengitettynä terveydelle vaarallisia, koska ne tunkeutuvat keuhkorakkuloihin asti.

Tutkimuksessa Kwon kollegoineen altisti HFDP-soluja PM10-tyyppisille pöly- ja dieselhiukkasille. PM10-pienhiukkaset ovat läpimitaltaan alle 10 mikrometriä. Hengitettäviä hiukkasia vapautuu muun muassa palamisprosessissa, liikenteestä ja teollisuusprosesseista.

24 tunnin pienhiukkasille altistamisen jälkeen tutkimusryhmä käytti Western blot -analyysia selvittääkseen useiden proteiinien tasoja HFDP-soluissa.

Analyysi paljasti, että PM10-hiukkasille altistaminen madalsi hiusten kasvun kannalta keskeisen proteiinin tasoja. Tämä proteiini on beetakateniini.

Lisäksi PM10-hiukkaset vähensivät useiden muiden hiusten kasvuun ja säilyttämiseen vaikuttavien proteiinien määriä, mukaan lukien sykliini D1, sykliini E ja CDK1.

Kwon kommentoi tuloksia: ”Vaikka ilmansaasteiden ja vakavien sairauksien, kuten syövän yhteys on hyvin tunnettu, pienhiukkasten vaikutuksia ihoon ja hiuksiin on tutkittu vain vähän tai ei ollenkaan.”

”Tutkimuksemme selvitti, mitä tapahtuu hiustuppien juuressa oleville soluille, kun ne altistetaan ilmansaasteille.”

”Tutkimus tehtiin laboratoriossa ja lisätutkimusta tarvitaan ymmärtääksemme, miten nopeasti tämä vaikuttaa ilmansaasteille jokapäiväisessä elämässään altistuviin ihmisiin.”

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin 4,2 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteiden aiheuttamiin sairauksiin. WHO arvioi, että noin 90 prosenttia maailman väestöstä elää liian saastuneilla alueilla.

Pienhiukkasia pidetään yhtenä suurimmista ympäristön terveysriskeistä. Ilmansaasteet aiheuttavat muun muassa syöpää, sydänkohtauksia, astmaa, sydämen rytmihäiriöitä ja keuhkosairauksia.

Lisätietoa ja lähteet:

Testosteroni, eturauhassyöpä ja kaljuuntuminen

Kreikkalaiset keksivät mieshormoneille osuvan nimen androgeeni, mikä tarkoittaa sanatarkasti käännettynä ”miehen tekijää”. Androgeeneistä testosteroni on voimakkaimmin miehisten piirteiden kehittymiseen vaikuttava mieshormoni. Se on vastuussa miehille tyypillisistä matalammasta äänestä, parrankasvusta ja suuremmista lihaksista. Se stimuloi myös punasolujen tuotantoa luuytimissä.

Lisäksi testosteronilla on keskeinen, joskin vain osittain ymmärretty, vaikutus miesten käyttäytymiseen. Se lisää aggressiivisuutta, ylläpitää libidoa ja sukupuoliviettiä sekä vaikuttaa erektioon ja seksuaaliseen suorituskykyyn. Testosteroni stimuloi murrosiässä sukupuolielinten kasvua ja on yksi tekijöistä, joita tarvitaan spermantuotantoon läpi aikuisiän.

Testosteronilla on vaikutuksia myös maksaan. Normaalit määrät ovat harmittomia, mutta suurina määrinä se voi aiheuttaa maksasairauksia. Se edistää huonon LDL-kolesterolin ja vähentää hyvän HDL-kolesterolin tuotantoa.

Vaikka testosteroni vaikuttaa monissa kudoksissa, osa sen vähiten toivottavista vaikutuksista tapahtuu vasta kun se muuttuu toiseksi mieshormoniksi, dihydrotestosteroniksi eli DHT:ksi. Iholla DHT voi aiheuttaa aknen ja päänahassa se saa hiustupet kutistumaan aiheuttaen perinnöllistä hiustenlähtöä (androgeeninen alopecia). Kaljuuntuminen on monille ikävä haaste, mutta eturauhasvaivat ovat kokonaan toinen ongelma. DHT stimuloi myös eturauhassolujen kasvua tuottaen normaalia kasvua nuoruusiässä ja prostata hyperplasiaa eli eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua monilla iäkkäämmillä miehillä.

Havaittuaan yhteyden perinnöllisen hiustenlähdön ja eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun välillä, ovat tutkijat kehittäneet molempiin ongelmiin tehoavan lääkkeen. Finasteridi estää testosteronin muuttumista kehossa DHT:ksi. 5 milligramman annoksina (Proscar) se auttaa joitakin eturauhasen liikakasvusta kärsiviä miehiä ja 1 milligramman annoksina (Propecia) se auttaa pysäyttämään miestyyppisen hiustenlähdön. Dutasteridi-nimisellä lääkkeellä on sama vaikutus eturauhasen liikakasvuun, mutta hiustenlähdön hoitomuodoksi sitä ei ole hyväksytty.

Onko DHT:hen liittyvällä yhteydellä toinenkin pimeä puoli? Koska DHT saa aikaan sekä hiustenlähtöä että eturauhassolujen kasvua, onko androgeenisesta hiustenlähdöstä kärsivillä suurempi todennäköisyys sairastua eturauhassyöpään?

Kenties, sanovat australialaiset tutkijat. He arvioivat 1 446:ää miestä, jolla oli diagnosoitu eturauhassyöpä ennen 70:ää ikävuotta ja vertasi heitä 1 390:ään samanikäiseen terveeseen mieheen. Tutkijat tarkastelivat jokaisen miehen päänahkaa ja käyttivät kehittyneitä tilastollisia menetelmiä nähdäkseen oliko hiustenlähdön ja eturauhassyövän välillä havaittavaa yhteyttä.

Tutkijat huomasivat, että miehillä, joilla oli kaljuuntuneita alueita päälaellaan, oli puolitoistakertainen riski sairastua eturauhassyöpään, kuin miehillä, jotka eivät olleet kaljuuntuneet. Yhteys näkyi vahvempana miehillä, joilla oli todettu pahanlaatuinen eturauhassyöpä 60 ja 69 ikävuoden välillä. Sen sijaan väistyvä hiusraja -tyyppisesti ohimoilta kaljuuntuneilla ei havaittu yhteyttä syöpään.

Vaikka yhteys tuntuu kaukaa haetulta, päälaen kaljuuntumisella voi olla yhteys muihinkin miesten sairauksiin. Harvardissa julkaistun terveystukimuksen mukaan kaljuuntuvat miehet sairastuvat todennäköisemmin myös sepelvaltimotautiin. Lievä hiustenlähtö kohotti todennäköisyyttä 23 prosentilla, kohtalainen hiustenlähtö 32 prosentilla ja vaikea hiustenlähtö 36 prosentilla. Kuten australialaisessa eturauhastutkimuksessakin, ohimokaljuuntuminen ei lisännyt tätä riskiä.

Vaikka pääepäiltyjä ovat testosteroni ja DHT, tutkijat eivät tiedä mikä aiheuttaa ilmeisen yhteyden päälaen hiustenlähdön sekä eturauhassyövän ja sydänsairauden välillä. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä, että hiustenlähdö sinällään olisi haitallista eturuhaselle tai sydämelle, vaikka se voikin vaikuttaa miesten minäkuvaan.

Lähde: https://www.health.harvard.edu/mens-health/testosterone-prostate-cancer-and-balding-is-there-a-link-thefamilyhealth-guide

Hiustenlähtö on yleisintä syksyllä ja keväällä?

Yhtenä päivänä huomaat sen: hiuksesi eivät näytä enää samalta kuin ennen. Hiustenlähtö näyttää edenneen pidemmälle yhden yön aikana, mutta tieteen mukaan se on jatkunut jo vuosia. Syynä on tietyt kovan onnen geenit, jotka altistavat iän myötä uusia hiuksia kasvattavien hiustuppien surkastumiselle.

John Hopkinsin yliopiston tutkijoiden julkaisema uusi tutkimus esittää, että hidas hiustenlähtöprosessi voi olla nopeimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä. Osa hiustenlähdön asiantuntijoista pitää näyttöä kuitenkin melko vähäisenä.

Vertaisarvioidussa British Journal of Dermatology -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan kesä ja syksy ”liittyvät” vuodenaikoina jollain tavoin hiustenlähtöön. Tutkijat tulivat tähän johtopäätökseen analysoimalla Google Trends -palvelun tarjoamaa dataa kahdeksan eri maan hakutiedoista siitä, miten usein ihmiset ovat hakeneet netistä tietoa hiustenlähdöstä vuosien 2004-2016 aikana. Tutkimuksen mukaan kiinnostus oli huipussaan aina alkusyksyn ja kevään aikana.

Pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseville maille tutkijat määrittelivät kevään kestävän maaliskuusta toukokuuhun, kesän kesäkuusta elokuuhun, syksyn syyskuusta marraskuuhun ja talven joulukuusta helmikuuhun.

”Kiinnostavaa on myös, että hiusten(karvojen)lähdön kausivaihtelua ilmenee myös eläimillä, ja sitä on todettu muun muassa rhesusapinoilla, kissoilla ja koirilla”, tutkimuksen toinen kirjoittajista Shawn Kwatra kertoo Medical News Todaylle.

”Ihmiset, jotka huomaavat kesällä ja syksyllä tavallista enemmän hiustenlähtöä, voivat olla vakuuttuneita, että se on täysin normaalia”, Kwatra jatkaa.

Medical Dailyn mukaan tutkimus ei kuitenkaan tarjoa uutta tietoa tai oivalluksia vuodenajan ja hiustenlähdön välillä. Sen sijaan se noudattelee normaalia kiinnostusta plastiikkakirurgiaa kohtaan, johon myös hiustensiirrot luetaan.

Men’s Healthin haastatteleman Mac Fadran mukaan Google-haut eivät korreloi varsinaisen hiustenlähdön kanssa. Hänen mukaansa ihmiset etsivät tietoa hiustenlähdöstä enemmän syksyisin yksinkertaisesti siitä syystä, että kesällä kosmeettisia toimenpiteitä on vähemmän saatavilla ja useimmat viettävät vapaa-aikansa ulkona tai lasten kanssa.

Lisätietoa: Live Science.

Tutkijat löysivät hiustenlähtöä aiheuttavat ihosolut

Texasin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet solut, jotka saavat hiukset kasvamaan sekä mekanismin, joka saa hiukset harmaantumaan. Havainnot voivat auttaa löytämään uusia hoitomuotoja sekä hiustenlähtöön että hiusten harmaantumiseen.

”Vaikka projektin tarkoitus oli saada ymmärrystä tiettyjen kasvainten muodostumisesta, saimmekin selville, miksi hiukset harmaantuvat, ja löysimme solun, joka saa hiukset kasvamaan”, sanoo tohtori Lu Le Harold C. Simmonsin syöpäkeskuksesta. ”Tämän tiedon avulla toivomme, että voimme tulevaisuudessa luoda yhdisteen, joka toimittaa tarvittavan geenin karvatupeille näiden kosmeettisten ongelmien ratkaisemiseksi.”

Tutkijat havaitsivat, että hermosolujen kehittymiseen yleisesti liitetty proteiini KROX20 (tunnetaan myös nimellä EGR2) muuttuu hiusten progenitorisoluiksi ja on siten vastuussa hiustenkasvun alkamisesta päänahassa. Nämä samaiset progenitorisolut tuottavat lisäksi Stem Cell Factor (SCF) -nimistä proteiinia, jonka tutkijat osoittivat antavat hiuksille niiden väripigmentin.

Kun tutkijat poistivat SCF-geenin hiirimallien progenitorisoluista, niiden karvat muuttuivat valkoiseksi. Kun he poistivat KROX20-proteiinia tuottavat solut, karvoja ei kasvanut ja hiiristä tuli karvattomia. Tutkimukset julkaistiin Genes & Development -julkaisussa (pdf).

Le sanoo, että hän ja hänen tutkijakollegansa tekivät löydön sattumalta tutkiessaan harvinaista geneettistä sairautta, kasvaimia aiheuttavaa neurofibromatoosin tyyppi 1:tä.

Tutkijat tiesivät ennalta, että karvatuppien kantasolut osallistuvat hiusten kasvuun ja että SCF vaikuttaa pigmenttisoluihin. He eivät kuitenkaan tienneet, mitä tapahtuu, kun kantasolut siirtyvät hiustuppien alaosaan, ja mitkä hiustuppien solut tuottavat SCF-proteiinia ja mitkä KROX20-proteiineja.

Jos soluissa on toimivia KROX20- ja SCF-proteiineja, ne nousevat ylös hiustupeista, toimivat vuorovaikutuksessa pigmenttiä tuottavien melanosyyttisolujen kanssa ja kasvattavat pigmentoituneita hiuksia.

Tutkijat aikovat selvittää seuraavaksi lakkaavatko KROX20-proteiinit ja SCF-geenit toimimasta kunnolla iän myötä, jolloin hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Jatkotutkimukset voivat tuoda selvyyttä siihen, miksi me ikäännymme, koska hiusten harmaantuminen ja hiustenlähtö ovat ikääntymisen ensimmäisiä merkkejä.

Proteiinipirtelöt vauhdittavat hiustenlähtöä?

Aktiivisesti treenaavat miehet saattavat tahattomasti nopeuttaa omaa hiustenlähtöään. Asiantuntijoiden mukaan painojen nostelu salilla voi olla avainroolissa väistyvässä hiusrajassa – erityisesti yhdistettynä suosittujen proteiinijauheiden käyttöön.

Teoria perustuu oletukseen, jonka mukaan nämä kaksi tekijää nostavat kehon testosteroni- ja dihydrotestosteronitasoja (DHT), joita pidetään pääsyinä hiustenlähtöön. Osa kehon testosteronista muuttuu luonnollisesti DHT:ksi, joka kiinnittyy hiustuppien reseptorisoluihin ja estää tärkeiden ravinteiden imeytymisen niihin. Ajan myötä DHT saa hiustupet kutistumaan ja hiuksen surkastumaan, kunnes hius kuolee kokonaan.

Aktiiviset kuntoilijat altistavat itsensä isommille määrille DHT:tä, joten heidän riskinsä aikaistuneeseen hiusten karisemiseen ja pois putoamiseen voi olla suurempi.

”Proteiinipirtelöt sisältävät usein kasvuhormoneja, kuten kreatiinia ja DHEA:ta, jotka eivät vain lisää lihasmassaa, vaan nostavat myös veren testosteronitasoja”, hiustensiirtokirurgi Thomy Kouremada-Zioga kertoo Daily Expressille.

”Testosteroni tuottaa DHT-nimistä kemikaalia, joka vaikuttaa kaljuuntumiseen, kun hiustupet altistuvat sille liikaa. Valitettavasti monet miehet eivät ole tästä tietoisia ennen kuin hiustenlähtö on jo selvästi näkyvää.”

Ikävä sivuvaikutus voitasiin välttää vaihtamalla painojen nostelu peruskestävyysharjoitteluun (cardio) ja jättämällä proteiinipirtelöt pois.

Hiustenlähtöongelma koskee vain heitä, jotka kärsivät perinnöllisestä miestyyppisestä hiustenlähdöstä.

”On tärkeää erottaa syy ja seuraus. Proteiinipirtelöt eivät aiheuta hiustenlähtöä. Mutta ne voivat nopeuttaa sitä heillä, jotka kärsivät miestyyppisestä kaljuuntumisesta.”

Kouremada-Ziogan vinkki on jättää proteiinipirtelöt väliin ja hankkia proteiini proteiinipitoisesta ruoasta, kuten kanasta, kalasta ja kananmunista. Vaikka vaurioituneet hiustupet eivät välttämättä palaudu, hiustenlähtö hidastuu takaisin normaalille tasolle. Myös kestävyysurheilu voi vähentää veren DHT-pitoisuuksia.

Suomalaisasiantuntija kiistää

Kalevan haastattelema terveysliikunnan professori ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli J. Heinonen kiistää väitteet, joiden mukaan palautusjuomat aiheuttaisivat hiustenlähtöä.

Heinosen mukaan Suomessa myytävät palautusjuomat eivät sisällä kasvuhormoneja ja lihasmassan lisäämiseen käytetyllä kreatiinilla ei ole vaikutusta hormonieritykseen.

Professorin mukaan kasvuhormoneja ei ole edes hyödyllistä nauttia suun kautta, sillä ne hajoavat ruoansulatuskanavassa. Hänen mukaansa kasvuhormonit ovat lisäksi niin kalliita, ettei niitä käytetä palautusjuomissa. DHEA-hormoni on Suomessa reseptilääke, joten kyseistä hormonia ei niihin lain mukaankaan saisi lisätä.

Heinosen mukaan palautusjuomat eivät aiheuta kaljuuntumista, vaan perinnöllinen taipumus sille. Hänen mukaansa kaikki kova harjoittelu laskee lyhyeksi aikaa hieman kehon testosteronipitoisuutta, kunnes se palaa muutaman päivän kuluessa ennalleen.

Noin 95 prosenttia miestyyppisestä hiustenlähdöstä johtuu perinnöllisistä syistä. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että perinnöllistä hiustenlähtöön tehoaa toistaiseksi vain kaksi lääkettä: minoksidiili ja finasteridi.

Minoksidiili kehitettiin alunperin verenohennuslääkkeeksi, mutta sen huomattiin tehoavan myös perinnölliseen hiustenlähtöön. Siihen pohjautuvat lääkkeet, kuten Rogaine, Foligain ja Spectral, ehkäisevät hiustenlähdön etenemistä melko hyvin ja voivat kasvattaa uusia hiuksia joillakin potilaista.

Finasteridi puolestaan on suun kautta tablettina nautittava reseptilääke, joka vähentää DHT:tä estämällä 5-alfa-reduktaasia. Sitä käytettiin alunperin eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitoon, mikä johtuu myös usein kohonneista DHT-pitoisuuksista. Finasteridilääkkeillä, kuten Propecia ja Gefina, on useita tunnettuja sivuvaikutuksia, mutta valmistajan mukaan ne vaikuttavat vain 2 prosenttiin käyttäjistä.

Nykyään yhä useammat turvautuvat kirurgisiin hiustensiirtoihin, joiden tekniikka on kehittynyt viimeisten vuosien aikana valtavasti. Myös niin sanotut PRP-plasmahoidot (Platelet Rich Plasma) ovat yleistyneet.

Lisätietoa ja lähteet: Daily Mail, AskMen, Parent Herald. Kuva: Pixabay.

Katoava kollageeni syynä hiustenlähtöön?

Kaksi uutta hiirillä tehtyä tutkimusta saattoi löytää karvatuppien ja hiustenkasvun kannalta tärkeät geenit. Iän myötä tapahtuva hiustenlähtö voi tutkimuksen mukaan johtua kantasolujen puutteesta hiusfollikkeissa eli karvatupeissa.

Pitkään elävien nisäkkäiden tiedetään menettävän karvoitustaan iän myötä. Science-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkii ymmärtämään miksi näin tapahtuu.

Hiuksia tuottavien karvatuppien kantasolut saavat hiukset kasvamaan ja hiirillä tehtyjen tutkimusten mukaan ne voivat jopa taistella ikääntymistä vastaan.

Japanista, Yhdysvalloista ja Alankomaista kotoisin oleva tutkijaryhmä seurasi hiirten ihoa 18 kuukautta niiden karvanlähdön alkamiseen saakka. Tutkijat huomasivat, että karvanlähdön alkaessa hiirten ihossa oli vähemmän karvatuppeja kuin nuoressa ihossa. Karvatupet olivat myös pienempiä ja ohuempia.

Tämä indikoi, että jotain oli muuttunut tavassa, jolla karvatupet muodostuvat. Tutkijat tutkivat karvatuppien syntymisestä vastaavia kantasoluja ja tärkeimpiä kantasolujen ylläpitoon vaikuttavia geenejä. Tutkijoiden mukaan karvatuppien kantasolujen läheltä päänahan alta löytyvä kollageeni XVII on vastuussa karvatupeissa tapahtuvista DNA-vaurioista. Kun kyseinen kollageeni häviää iän myötä, hiustupet surkastuvat aiheuttaen hiustenlähtöä.

Hiirillä, joilla oli vähemmän kollageeni XVII:sta, vaurioituneet kantasolut muuttivat itsensä ihosoluiksi, jotka karisivat pois päänahasta hilseenä. Hiiret, joilla XVII kollageenin tuotanto pysyi korkeana, olivat vähemmän alttiita menettämään karvoitustaan ikääntymisestä huolimatta. Tutkijat uskovat, että sama mekanismi pätee myös ihmisiin.

Erityisesti geeni COL17AL näyttäisi olevan tärkeässä roolissa karvatuppien kantasolujen sääntelyssä.

Toisessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kontrolligeeni Foxc1, jota karvatuppien kantasolut käyttävät aloittaessaan hiusten kasvukierron aikuisilla ja luodessaan uusia karvatuppeja.

”Uskon, että tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään hiustenlähdön hoitomuotoja”, sanoo ensimmäiseen tutkimuksen vetäjä, Tokion lääketieteen ja hammaslääketieteen yliopiston kantasolubiologian asiantuntija Emi Nishimura.

Aiheuttaako stressi hiustenlähtöä?

Sanotaan, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia ja voi saada ne lähtemään, mutta onko väitteessä perää?

Vaikka henkilökohtaiset, taloudelliset ja työhön liittyvät asiat voivat joskus saada kuvainnollisesti repimään hiuksia, stressi ei ole kovin todennäköinen hiusten harmaantumisen aiheuttaja. Joidenkin tutkimusten mukaan hiusten harmaantumisen aiheuttaa hiusten pigmenttisoluja tuottavien solujen DNA:han kohdistuvat väistämättömät vauriot.

”Töiden kasaantuminen tai pitkäksi venyvät työpäivät eivät aiheuta hiustenlähtöä”, sanoo ihotautien erikoislääkäri Paradi Mirmirani. Lyhyellä aikavälillä päivittäinenkään stressaaminen ei vaikuta kehoon siten, että se saisi hiukset tippumaan. Siihen tarvitaan isompia asioita, kuten unen puutetta, muutoksia ruokahalussa tai stressihormonitasojen nousua.

”Koko elämäni ajan stressin ja hiusten välille on rakennettu myyttistä, kuviteltua, syy-yhteyttä. Se on naurettavaa,” Mirmirani jatkaa.

Hänen mukaansa mikään ei tue käsitystä, jonka mukaan muutama stressipäivä viikossa saa hiukset tippumaan ensi viikolla.

Ihmisen päässä on normaalisti noin 120 000-150 000 hiusta, joista noin 90 % on kasvuvaiheessa kasvaen noin 1–1,25 cm kuukaudessa. Kasvuvaihe kestää kolme vuotta, jonka jälkeen hius siirtyy 3-4 kuukautta kestävään lepovaiheeseen. Vasta sitten hius irtoaa ja sen tilalle alkaa kasvamaan uusi. Tyypillisesti ihmiseltä tippuu noin sata hiusta päivittäin, mutta suurin osa ei edes huomaa sitä.

Toisinaan merkittävä stressi voi saada aikaan muutoksia kehon fysiologisssa toiminnoissa ja silloin poikkeuksellisen paljon hiuksia voi siirtyä lepovaiheeseen yhtäaikaisesti. Kolmen tai neljän kuukauden jälkeen lepotilaan siirtyneet hiukset tippuvat. Muutos voi olla näkyvä, mutta harvoin pysyvä.

Hiusten normaaliin kasvukiertoon vaikuttavat asiat voivat johtua merkittävästä fysiologisesta stressistä kehossa. Fysiologista stressiä kehossa voivat aiheuttaa esimerkiksi muutokset ruokavaliossa, lääkityksessä tai elämäntavoissa, eikä sitä pidä sekoittaa emotionaaliseen stressiin.

Vain fysiologinen stressi voi aiheuttaa hiustenlähtöä ja sekin on silloin väliaikaista. Kun keho tottuu muutoksiin tai stressitekijä poistuu itsestään, hiukset kasvavat takaisin ja niiden normaali kasvukierto jatkuu.

Stressi ja hiukset – mikä aiheuttaa hiustenlähtöä?

Monet tekijät voivat aiheuttaa fysiologista stressiä kehossa. Niihin kuuluvat muun muassa:

Tiukat vähäkaloriset ruokavaliot
Alhainen estrogeenitaso synnytyksen jälkeen
Vakavat sairaudet
Korkea kuume
Isot leikkaukset
Vakavat tulehdukset

Lisäksi esimerkiksi ehkäisypillerien käyttöönotto tai käytön lopettaminen sekä nopea painonpudotus voivat laukaista fysiologisen stressin. Myös monet muut tämänkaltaiset muutokset vaikuttavat kehon fysiologiseen tasapainoon. Mirmiranin mukaan hiustenlähtöä voivat aiheuttaa myös tietyt lääkeaineet, kilpirauhassairaudet, D-vitamiininpuutos tai A-vitamiinin liiallinen saanti.

Hiustenlähtön todellisen aiheuttajan löytäminen voi olla hankalaa, koska fysiologisen stressin aiheuttamat muutokset tulevat 3-6 kuukauden viiveellä.

Vaikka emotionaalinen stressi ei aiheuta hiustenlähtöä, se voi johtaa sitä aiheuttavaan fysiologiseen stressiin. ”Esimerkiksi vaikea avioero voi johtaa siihen, ettei syö kunnolla, paino voi pudota ja nukkuminen voi olla vaikeaa,” sanoo ihotautilääketieteen professori Amy McMichael. Kaikki nämä johtavat fysiologiseen stressiin, mikä saa kehon epätasapainoiseen tilaan. ”Et menetä hiuksia, koska vihaat entistä kumppaniasi, vaan siksi, että emotionaalinen stressi aiheuttaa kehossasi fysiologisia muutoksia.”

Monet naiset käyttävät ehkäisypillereitä, jotka aiheuttavat käytön alussa monille fysiologista stressiä ja hiustenlähtöä. Kun nainen yrittää saada lapsen, hän lopettaa ehkäisypillereiden käyttämisen, mikä voi aiheuttaa jonkin verran hiustenlähtöä. Kun nainen tulee raskaaksi hiukset voivat näyttää paksummilta ja tuuheammilta, koska keho säilyttää normaalin kasvukierron aikana normaalisti putoavat hiukset. Synnytyksen jälkeen myös nämä hiukset tippuvat 3-6 kuukauden sisällä.

Jokainen yksilö on erilainen, eikä kaikilla esiinny hiusten tippumista. Jotkut naiset käyttävät välillä ehkäisypillereitä ja välillä eivät, eivätkä he menetä hiuksia yhtään normaalia enempää. Jotkut saavat seitsemän lasta, eikä hiustenlähtöä välttämättä edes huomaa. Jos hiuksia on varissut fysiologisen stressin takia aikaisemmin, niitä lähtee todennäköisemmin myös seuraavan stressijakson aikana.

McMichaelin mukaan tieteellistä näyttöä siitä, mitkä emotionaaliset stressit johtavat fysiologiseen stressiin ja hiustenlähtöön, ei ole olemassa.

Milloin lääkäriin hiustenlähdön kanssa?

Toisin kuin muuta pysyvämmät hiustenlähtötyypit, hiusten kasvukiertoon liittyvä hiustenlähtö on usein äkillinen. Se ei jätä päälaelle kaljuja kohtia tai noudata esimerkiksi perinnöllisen miestyyppisen kaljuuntumisen kuvioita, vaan vaikuttaa koko päälaen alueella. Tämä johtuu siitä, että kaikilla päänahassa olevilla 120 000-150 000 hiustupilla on oma kasvukiertonsa. Jotkut niistä kasvavat ja jotkut tippuvat pois.

Voi huomata hiuksia irtoavan pesun yhteydessä tavallista enemmän, mutta Mirmiranin mukaan siinä vaiheessa, kun hiusten irtoaminen huomataan, ne ovat jo kasvamassa takaisin. Äkillinen hiustenlähtö johtuu yleensä jostakin 3-6 kuukautta sitten tapahtuneesta fysiologisesta muutoksesta kehossa. ”Uusi hius työntää lepovaiheessa olevan vanhan hiuksen pois tieltänsä.”

On totta, että hiustenlähtö voi olla myös varhainen merkki noin 30 eri sairaudesta, mutta hätiköityjä johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Voit olla täysin terve, vaikka menetätkin juuri nyt hieman enemmän hiuksia.

Voit keskustella hiustenlähdöstä ihotautilääkärisi kanssa ja yrittää yhdessä löytää hiustenlähtöä aiheuttavan stressitekijän. Kun aiheuttaja on tiedossa, sitä on helpompi torjua. Mirmiranin mukaan myös minoksiidiilin ja ravintolisien käytön aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen hoitojen aloittamista.