Pälvikaljussa hiuksia lähtee läiskittäin, tavallisimmin takaraivolta

Pälvikalju eli alopecia areata

Pälvikalju eli alopecia areata on tulehduksellinen autoimmuunisairaus, jossa hiukset lähtevät päästä läiskittäin. Tarkkaa syytä sen alkamiseen ei tunneta, mutta on yleistä, että potilaan suvussa esiintyy muita autoimmuunitauteja, kuten reumaa, atooppista ihottumaa tai heinänuhaa.

  • Usein potilaalla on taipumus atooppisiin sairauksiin
  • Pälvikalju on yhtä yleinen miehillä ja naisilla
  • Tauti on krooninen noin kolmanneksella potilaista
  • Pälvikaljua sairastavilla on tavallista yleisemmin valkopälvi ja kilpirauhassairauksia
  • Noin 20 prosentilla esiintyy lisäksi kynsimuutoksia
  • Pälvikaljuun ei ole yleisesti toimivaa parannuskeinoa eikä sitä voi estää.

Oireet

Alopecia areata eli pälvikalju naisella. Kuva Wikimedia Commons
Alopecia areata eli pälvikalju naisella. Kuva Wikimedia Commons

Pälvikaljun tyypillinen oire on yllättävä läiskittäinen hiustenlähtö yhdestä tai useammasta kohtaa päätä ja päänahan kutina. Oireet eivät rajoitu aina vain päänahkaan, vaan karvoja voi lähteä myös parran alueelta, kulmakarvoista, silmäripsistä ja muualta kehosta. Alopecia totalis, jossa hiukset lähtevät koko pään alueelta, ja alopecia universalis, jossa ihokarvat lähtevät kokonaan, ovat sairauden harvinaisempia muotoja.

Läiskittäistä hiustenlähtöä eli pälvikaljua voi esiintyä niin miehillä, naisilla kuin lapsillakin ja se voi puhjeta missä tahansa iässä. Sairauden syy on edelleen tuntematon, mutta sen on todettu olevan yhteydessä atooppiseen yliherkkyyteen ja osalla sitä esiintyy myös suvussa. Stressin on huomattu vaikuttavan joissakin tapauksissa sen alkamishetkeen tai hetkeen, jolloin oireet pahenevat.

Oireet alkavat yleensä yllättäen ilman varoittavia tuntemuksia yhden tai useamman pyöreähkön kaljun läiskän ilmaantumisena. Tavallisimmin hiukset lähtevät takaraivolta ja ne lähtevät juurineen. Läiskät voivat olla läpimitaltaan muutamasta millimetristä 2-3 senttimetriin. Sairauden edetessä uusia kaljuja kohtia voi ilmestyä 36 viikon välein. Lähellä toisiaan olevan pälvet saattavat sulautua yhteen. Täysin kaljuja alueita on etenkin päänahassa.

Pälvikaljuun voi liittyä myös kynsien kasvuhäiriöitä, kuten pieniä kuoppia kynsissä, kynsien epätasaisuutta ja harjamaisia muutoksia kynsissä. Kynsien väri voi muuttua harmahtavaksi. Pälven syntyvaiheessa päänahassa voi esiintyä ärsytystä, kutinaa ja arkuutta.

Hiukset alkavat kasvaa takaisin muutamassa kuukaudessa ja ne ovat kasvaneet takaisin yleensä 1-2 vuodessa.

Hoito

Miehillä pälvikaljun diagnoosi on yleensä helppo tehdä, eikä lisätutkimuksia tarvita. Diagnosoinnissa voidaan käyttää huutomerkkikarvoja, jotka ovat pälven reunoilla kasvavia parin millimetrin mittaisia katkenneita hiuksia, jotka ovat tyvestä kapeita ja heikosti pigmentoituja. Pälvikalju voidaan sekoittaa sieni-infektioon ja epävarmoissa tapauksissa voidaan ottaa sieniviljely. Sieni-infektiossa läiskät ovat hilseileviä ja tulehtuneita, mutta huutomerkkikarvat ja kynsimuutokset puuttuvat.

Aikuisilla pälvikalju voidaan sekoittaa seborroiseen hiustenlähtöön, miestyyppiseen hiustenlähtöön sekä hormonitoiminnan häiriöihin liittyvään hiustenlähtöön.

Lääkäri voi määrätä 1-2 kuukauden mittaisen sisäisen kortisonikuurin, joka rauhoittaa ihoa ja pysäyttää hiustenlähdön. Hiustenlähtöalueille voidaan luoda lievä ihottuma, jolloin immuunijärjestelmän huomio kääntyy hiustupista ihottumaan. Ihottuma aiheutetaan sivelemällä päänahkaan difenyylisyklopropenonia tai muuta ärsyttävää ainetta.

Ennuste on arvaamaton, mutta useimmilla potilailla hiustenlähtö pysähtyy yhtä nopeasti kuin se alkoikin ja hiukset kasvavat takaisin 70 prosentille vaikeusasteesta riippumatta. Takaisin kasvavat hiukset ovat aluksi hentoja ja valkoisia, koska niistä puuttuu pigmentti. Vähitellen hiukset muuttuvat normaaleiksi.

Pälvikaljun hoitoon on tarjolla monenlaisia rohdosvalmisteita, mutta ne eivät nopeuta hiusten kasvua tai muuta taudin kulkua. Itsehoitolääkkeenä myytävä minoksidiili voi nopeuttaa hiusten kasvua joillakin, mutta se ei vaikuta muulla tavoin taudin kulkuun. Kaljuja alueita voidaan peittää kosmeettisilla valmisteilla, mutta nekään eivät vaikuta taudin kulkuun.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja

Lisätietoa ja lähteet:

Kuvat: Wikimedia Commons

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.