Kaksi uutta hiirillä tehtyä tutkimusta saattoi löytää karvatuppien ja hiustenkasvun kannalta tärkeät geenit. Iän myötä tapahtuva hiustenlähtö voi tutkimuksen mukaan johtua kantasolujen puutteesta hiusfollikkeissa eli karvatupeissa.
Pitkään elävien nisäkkäiden tiedetään menettävän karvoitustaan iän myötä. Science-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkii ymmärtämään miksi näin tapahtuu.
Hiuksia tuottavien karvatuppien kantasolut saavat hiukset kasvamaan ja hiirillä tehtyjen tutkimusten mukaan ne voivat jopa taistella ikääntymistä vastaan.
Japanista, Yhdysvalloista ja Alankomaista kotoisin oleva tutkijaryhmä seurasi hiirten ihoa 18 kuukautta niiden karvanlähdön alkamiseen saakka. Tutkijat huomasivat, että karvanlähdön alkaessa hiirten ihossa oli vähemmän karvatuppeja kuin nuoressa ihossa. Karvatupet olivat myös pienempiä ja ohuempia.
Tämä indikoi, että jotain oli muuttunut tavassa, jolla karvatupet muodostuvat. Tutkijat tutkivat karvatuppien syntymisestä vastaavia kantasoluja ja tärkeimpiä kantasolujen ylläpitoon vaikuttavia geenejä. Tutkijoiden mukaan karvatuppien kantasolujen läheltä päänahan alta löytyvä kollageeni XVII on vastuussa karvatupeissa tapahtuvista DNA-vaurioista. Kun kyseinen kollageeni häviää iän myötä, hiustupet surkastuvat aiheuttaen hiustenlähtöä.
Hiirillä, joilla oli vähemmän kollageeni XVII:sta, vaurioituneet kantasolut muuttivat itsensä ihosoluiksi, jotka karisivat pois päänahasta hilseenä. Hiiret, joilla XVII kollageenin tuotanto pysyi korkeana, olivat vähemmän alttiita menettämään karvoitustaan ikääntymisestä huolimatta. Tutkijat uskovat, että sama mekanismi pätee myös ihmisiin.
Erityisesti geeni COL17AL näyttäisi olevan tärkeässä roolissa karvatuppien kantasolujen sääntelyssä.
Toisessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kontrolligeeni Foxc1, jota karvatuppien kantasolut käyttävät aloittaessaan hiusten kasvukierron aikuisilla ja luodessaan uusia karvatuppeja.
”Uskon, että tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään hiustenlähdön hoitomuotoja”, sanoo ensimmäiseen tutkimuksen vetäjä, Tokion lääketieteen ja hammaslääketieteen yliopiston kantasolubiologian asiantuntija Emi Nishimura.