Lääke peruutti yhden hiustenlähdön tyypin; onko miestyyppinen seuraava?

CNN kertoo tarinan Mike Thomasista, joka kaljuuntui noin 45-vuotiaana. Ei “pieni kalju kohta takana”- tai “väistyvä hiusraja” -tyyppisesti, vaan lähes kokonaan ja täydellisesti kaljuksi. Hänellä diagnosoitiin pälvikaljuus, alopecia areata, autoimmuunisairaus, ja hän oli järkyttynyt.

Thomas näytti omien sanojensa mukaan kummajaiselta ilman silmäluomia ja silmäripsiä. Hän tunsi, miten ihmiset katselivat häntä. Jotkut kyselivät toisiltaan “onkohan tuolla syöpä”.

“Olen kiinteistöalalla ja aktiivinen omassa yhteisössäni, mutta aloin ujostella ihmisiä”, Thomas kertoo, jonka nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

“Se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Masennuin ja se oli kauheaa”, hän sanoo.

Tänä vuonna Thomas otti niveltulehdukseen tarkoitetun tabletin ja seitsemän kuukauden sisällä hänen hiuksensa kasvoivat takaisin.

“Se on uskomatonta. Olen niin onnellinen, että ne ovat takaisin.”

Mitä lääke merkitsee yleisemmistä hiustenlähdöistä kärsiville

Thomas ja 65 muuta pälvikaljuutta sairastavaa ottivat osana Stanfordin ja Yalen tutkimusta Xeljanz-nimisen tabletin, jota määrätään toiseen autoimmuunisairauteen, nivelreumaan.

Yli puolella koeryhmästä esiintyi hiusten uudelleenkasvua. Kolmannes sai yli 50 prosenttia hiuksistaan takaisin. Toisessa tutkimuksessa 75 prosenttia pälvikaljuista henkilöistä tai yli puolet hiuksistaan takaisin samankaltaisella lääkkellä, Jakafilla, jota käytetään syöpähoidoissa.

Vaikka tutkijat sanovat tämän olevan loistavan uutinen Thomasin kaltaisille pälvikaljuutta sairastaville, mitä merkitystä sillä on miehille, joiden hiukset lähtevät siksi, että he ovat miehiä ja vanhenevat?

Xeljanz paransi pälvikaljuuden
Kuva: CNN/Yale University School of Medicine

Thomasin pää voi antaa tähän vastauksen. Kun hänen hiuksensa kasvoivat takaisin, hänen hiusrajansa oli silti väistynyt. Näin tapahtui, koska Xeljanz-lääke antoi hänelle takaisin 47-vuotiaan hiukset, eivät hänen 25-vuotiaan hiuksiaan.

Nyt Thomasin ihotautilääkäri Brett King Yalesta haluaa yrittää jotain muuta: hangata Xeljanzia sisältävää voidetta pälvikaljuudesta kärsivien päähän.

Kasvattaako lääke hiukset takaisin, kuten Thomasilla ja monilla muilla tutkimukseen osallistuneilla, ja voisiko se vaikuttaa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön?

Ihotautilääkärit jakautuvat skeptisiin ja optimistisiin. King uskoo vahvasti, ettei voide peruuta miestyyppistä kaljuuntumista. Mutta monet muut ovat optimistisia.

Columbia University Medical Centerin apulaisprofessori Angela Christiano tutki Xeljanzin vaikutuksia hiirillä, joiden “miestyyppisesti” kaljuuntuneeseen nahkaan hän siveli lääkettä.

Xeljanz-lääkettä saaneita hiiriä
Kuva: CNN

Hiirten oikeaa puolta on käsitelty voiteella ja vasenta ei, ja tulokset ovat selvästi nähtävissä.

Christiano uskoo, että voide ei luultavasti ole yhtä tehokas miehillä, koska juju on saada se imeytymään ihoon kunnolla.

Hiirten paperinohueen ihoon verrattuna ihmisen iho on paljon paksumpi, rasvainen ja syvä, ja siinä on rasvakerros. Joten paikallisen yhdisteen keksimiseen liittyy paljon mietittävää.

Miksi miestyyppinen kaljuuntuminen on niin vaikea pysäyttää

Moderni lääketiede pystyy hoitamaan isoja syöpäkasvaimia ja monimutkaisia neurologisia sairauksia; hiusten kasvattamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, eikö?

“On helppo ajatella, että ripottelemalla päähän jotain hiukset alkavat kasvamaan ruohon tavoin”, sanoo ihotautilääkäri George Cotsarelis Pennsylvanian yliopistosta.

Mutta valitettavasti hiustenkasvun fysiologia on huomattavasti monimutkaisempi.

Kingin mukaan alopecia areatan kaltaisissa autoimmuunisairauksissa pyritään huijaamaan hiuksia ympäröivää ympäristöä.

“Se on kuin kasvin saaminen luulemaan, että sisällä on kevät, vaikka on talvi”, King sanoo. “Lisää olohuoneeseesi vain valoja ja ne lämmittävät ympäristöään.”

Mutta miestyyppisessä hiustenlähdössä pyritään vaikuttamaan hiustuppeen, joka on jo surkastunut. “Se on kuin ottaisi melkein kuolleen ruskean kasvin ja yrittäisi herättää sitä henkiin.”

Eikä ongelmaan käytetä niin paljoa rahaa kuin monet luulevat. “Ihmiset luulevat, että isot lääkeyhtiöt käyttävät miljardeja tämän ongelman selvittämiseen, mutta niin ei tapahdu”, King sanoo.

Hänen mukaansa isot lääkeyhtiöt ovat huolissaan, että FDA (Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) hyväksyisi lääkkeen miestyyppiseen hiustenlähtöön vain jos sillä olisi vähän tai ei ollenkaan sivuvaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on kosmeettiinen ongelma, eikä sairaus. Monet miehet kuitenkin kärsivät psykologisesti hiusten menettämisestä.

Cotsarelis työskentelee suhteellisen pienten yritysten kanssa hiustenlähdön kantasoluterapian ja kudosteknologian parissa. Siihen liittyy hiuksia tuottavan ihon kasvattaminen ja istuttaminen takaisin päänahkaan.

“Loppujen lopuksi miestyyppiseen hiustenlähtöön tulee olemaan lukuisia hoitoja, joista toiset toimivat paremmin toisilla ja toiset toisilla”, Cotsarelis sanoo.

Lähde: CNN Health.

Pälvikaljuun löytyi lääke?

Columbia University Medical Centerin (CUMC) tutkijat julkaisivat syyskuussa 2016 Journal of Clinic Investigation/Insight (JCI) -julkaisussa alustavat tutkimustulokset, jotka vaikuttavat lupaavilta. Tutkimuksessa 12 kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivälle potilaalle annettiin ruxolitnib-nimistä JAK-estäjää. Kuten aiemmatkin eläin- ja ihmistutkimukset ovat osoittaneet, lääkkeellä on miltei ihmeellisiä kykyjä kasvattaa pudoenneita hiuksia takaisin. Tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia potilasta sai lääkkeen avulla yli 90 prosenttia hiuksistaan takaisin 3-6 kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana.

“Vaikka tutkimus oli pieni, se tarjoaa merkittäviä todisteita siitä, että JAK-estäjät saattavat olla ensimmäinen tehokas hoito pälvikaljuuun (alopecia areata)”, sanoi tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori, CUMC:n kliinisen ihotautiyksikön johtaja ja dermatologi Julian Mackay-Wiggan. “Tämä on rohkaiseva uutinen potilaille, jotka taistelevat tämän sairauden aiheuttamien fyysisten ja emotionaalisten vaikutusten kanssa.”

Vaikka tulokset ovatkin rohkaisevia, lääkkeeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin sen tarjoama “hoito” oli usein väliaikainen. Kun potilaat lopettivat lääkkeen ottamisen, kolmannes heistä alkoi jälleen menettämään hiuksiaan – joskaan ei samassa määrin kuin ennen hoitojen aloittamista. Toisessa myös JCI:ssä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin toista JAK-estäjää (tofacitinib), joka ei osoittautunut yhtä tehokkaaksi. Tutkimukseen osallistuneista 66 potilaasta noin kolmannes koki vähintään 50 prosentin parannusta lääkkeen ottamisen aikana, mutta reilun 8 viikon jälkeen hoitojen jälkeen kaikki olivat alkaneet menettämään jälleen hiuksiaan.

“Tulokset viittaavat siihen, että hoito lievittää oireita kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivillä, mutta ylläpitohoito saattaa olla tarpeen”, Mackay-Wiggan sanoi.

Potilaat sietivät molempia lääkkeitä hyvin. Lääkkeillä ei osoittaunut olevan vakavia sivuvaikutuksia, mutta lievempiä kylläkin. Ne heikensivät potilaiden immuunijärjestelmää ja sai ihmiset sairastumaan helpommin.

Molempien hoitojen valitettava kompastuskivi on, että ne eivät vaikuta suurimpaan osaan hiustenlähdöstä kärsiviä. Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa keho ei tunnista omia solujaan ja alkaa tuhoamaan kudoksia. Pälvikaljuudessa hiustenlähtö johtuu eri mekanismeista, kuin yleisimmässä hiustenlähdön aiheuttajassa – androgeneettisessä hiustenlähdössä eli mies- ja naistyyppisessä hiustenlähdössä. Vaikka uudet pälvikaljuuteen tarkoitetut lääkkeet saattavat vaatia ylläpitohoitoa, ne voivat olla lahja pälvikaljusta kärsiville.

Mackay-Wiggan ja hänen tutkijaryhmänsä pyrkivät seuraavaksi selvittämään ketkä potilaista reagoivat hoitoon ja ketkä eivät. He aikovat testata JAK-estäjiä lähitulevaisuudessa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön ja muihin hiustenlähtösairauksiin.

“Oletamme, että JAK-estäjät ovat laajalti hyödyllisiä monissa hiustenlähdön muodoissa. Oletus perustuu niiden toimintamekanismeihin sekä hiusfollikkeleissa että immuunijärjestelmän soluissa”, kertoo toinen tutkijoista Angela M. Christiano.

JAK-estäjät ovat suhteellisen uusi lääkeryhmä, joka on hyväksytty hoitomuodoksi luuytimen syöpään ja nivelreumaan. Jäämme odottamaan josko ne voivat johtaa myös toimivaksi hiustenlähdön lääkkeeksi.

Lähteet: Medical Daily, JCI.

Lääke voi kasvattaa uusia hiuksia joillakin

Useimmat nykyään markkinoilla olevat lääkkeet voivat pysäyttää hiustenlähdön, mutta saavat aikaan vain vähän tai ei ollenkaan uusien hiuksien kasvua. Uuden tutkimuksen mukaan lääkeaine, jota käytetään muiden ongelmien hoitoon voi auttaa hiustenlähdöstä kärsiviä saamaan myös uusia hiuksia.

Pienessä tutkimuksessa kolme potilasta nautti päivittäin lääkettä nimeltä ruxolitinib 4-5 kuukauden ajan. Potilaat kärsivät autoimmuunisairaus alopecia areatasta eli tutummin pälvikaljuudesta, mikä aiheuttaa hiustenlähtöä päänahassa tai muissa kehon osissa.

Tutkimuksessa käytetty lääke on jo FDA:n hyväksymä myelofibroosin hoitoon. Myelofibroosi on vakava sairaus, jossa luuytimen tilalle muodostuu sidekudosta.

Uudessa tutkimuksessa tutkijat saivat selville myös aiemmin tuntemattoman solumekanismin, mikä aiheuttaa alopecia areatan.

“Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan selvittää tämän lääkkeen vaikutukset useammilla potilailla”, sanoi tutkimuksen tekijä ja Columbian yliopiston dermatologian ja genetiikan professori Angela M. Christiano. “Alopecia areatasta kärsiville tämä on joka tapauksessa jännittävä tulos, koska se tarjoaa mahdollisesti kokonaan uuden lääkeryhmän, jota ei ole aiemmin kokeiltu tähän sairauteen sekä lupaavia ensituloksia.”

Tällä hetkellä ei ole saatavilla yhtään hyväksyttyä hoitomuotoa, jolla voidaan palauttaa alopecia areatasta kärsivien hiiuksia. Joissakin tapauksissa sairaus voi johtaa kaikkien päälaen tai kehon osan karvojen menetykseen.

Pälvikaljuutta esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä ja noin 6,5 miljoonalla henkilöllä Yhdysvalloissa on se. Taudin kulkua on vaikea ennustaa. Potilaiden hiukset voivat kasvaa takaisin ja pudota uudestaan missä tahansa vaiheessa. Lisäksi oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Alopecia areataa sairastavat kärsivät usein myös psykologisista ja emonationaalisista ongelmista.

Tutkijoilla oli jo tiedossa, että alopecian aiheuttamaa hiustenlähtöä esiintyy silloin, kun immuunijärjestelmä hyökkää karvatuppeja vastaan. Mutta tähän asti ei ole tiedetty minkätyyppiset solut ovat hyökkäyksen takana.

Tutkijat huomasivat, että karvatuppeja vastaan kohdistuvien hyökkäysten takana on eräs T-solujen ryhmä. He selvittivät myös miten nuo solut saavat ohjeet hyökätä karvatuppien kimppuun. He tunnistivat immuunijärjestelmän käyttämän reitin, johon voitaisiin kohdistaa JAK-estäjiksi (JAK inhibitor) kutsuttavia lääkkeitä.

Ennen kuin lääkettä testattiin alopeciasta kärsivillä potilailla, tutkijat testasivat kahta FDA-hyäksyttyä JAK-estäjää (ruxolitinib ja tofacitinib) hiustenlähtöä sairastavilla hiirillä. Tutkimus osoitti, että lääkkeet pysäyttivät tehokkaasti T-solujen hyökkäykset karvatuppeihin. 12 viikossa lääkkeet palauttivat kaikki hiirten karvat, eivätkä ne tippuneet pois usean kuukauden jälkeen hoidon päättymisen jälkeen.

Kun tutkijat testasivat ruxolitinibiä kolmella potilaalla, he huomasivat, että T-solut katosivat heidän päänahastaan ja potilaat saivat uusia hiuksia.

“Uskomme, että tämä on hyvin jännittävä askel pälvikaljun hoidossa”, Christiano kertoi Live Science -tiedejulkaisulle. “Toivomme, että tulokset inspiroivat JAK-estäjien kehitystyötä tämän sairauden hoidossa.”

Pienessä kokeessa ei havaittu mitään sivuvaikutuksia ruxolitinibillä.

“Potilailla, joilla ei ole kroonisia sairauksia ja ovat muuten terveitä, ruxolitinibinin sivuvaikutusten todennäköisyys on pienempi kuin potilailla, joilla on kroonisia sairauksia. Sivuvaikutuksia voivat olla infektiot ja verimuutokset, kuten verihiutaleiden määrän pienentyminen tai anemia.”

Tutkimus julkaistiin elokuussa 2014 Natural Medicine -lehdessä.