Useimmat nykyään markkinoilla olevat lääkkeet voivat pysäyttää hiustenlähdön, mutta saavat aikaan vain vähän tai ei ollenkaan uusien hiuksien kasvua. Uuden tutkimuksen mukaan lääkeaine, jota käytetään muiden ongelmien hoitoon voi auttaa hiustenlähdöstä kärsiviä saamaan myös uusia hiuksia.
Pienessä tutkimuksessa kolme potilasta nautti päivittäin lääkettä nimeltä ruxolitinib 4-5 kuukauden ajan. Potilaat kärsivät autoimmuunisairaus alopecia areatasta eli tutummin pälvikaljuudesta, mikä aiheuttaa hiustenlähtöä päänahassa tai muissa kehon osissa.
Tutkimuksessa käytetty lääke on jo FDA:n hyväksymä myelofibroosin hoitoon. Myelofibroosi on vakava sairaus, jossa luuytimen tilalle muodostuu sidekudosta.
Uudessa tutkimuksessa tutkijat saivat selville myös aiemmin tuntemattoman solumekanismin, mikä aiheuttaa alopecia areatan.
”Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan selvittää tämän lääkkeen vaikutukset useammilla potilailla”, sanoi tutkimuksen tekijä ja Columbian yliopiston dermatologian ja genetiikan professori Angela M. Christiano. ”Alopecia areatasta kärsiville tämä on joka tapauksessa jännittävä tulos, koska se tarjoaa mahdollisesti kokonaan uuden lääkeryhmän, jota ei ole aiemmin kokeiltu tähän sairauteen sekä lupaavia ensituloksia.”
Tällä hetkellä ei ole saatavilla yhtään hyväksyttyä hoitomuotoa, jolla voidaan palauttaa alopecia areatasta kärsivien hiiuksia. Joissakin tapauksissa sairaus voi johtaa kaikkien päälaen tai kehon osan karvojen menetykseen.
Pälvikaljuutta esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä ja noin 6,5 miljoonalla henkilöllä Yhdysvalloissa on se. Taudin kulkua on vaikea ennustaa. Potilaiden hiukset voivat kasvaa takaisin ja pudota uudestaan missä tahansa vaiheessa. Lisäksi oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Alopecia areataa sairastavat kärsivät usein myös psykologisista ja emonationaalisista ongelmista.
Tutkijoilla oli jo tiedossa, että alopecian aiheuttamaa hiustenlähtöä esiintyy silloin, kun immuunijärjestelmä hyökkää karvatuppeja vastaan. Mutta tähän asti ei ole tiedetty minkätyyppiset solut ovat hyökkäyksen takana.
Tutkijat huomasivat, että karvatuppeja vastaan kohdistuvien hyökkäysten takana on eräs T-solujen ryhmä. He selvittivät myös miten nuo solut saavat ohjeet hyökätä karvatuppien kimppuun. He tunnistivat immuunijärjestelmän käyttämän reitin, johon voitaisiin kohdistaa JAK-estäjiksi (JAK inhibitor) kutsuttavia lääkkeitä.
Ennen kuin lääkettä testattiin alopeciasta kärsivillä potilailla, tutkijat testasivat kahta FDA-hyäksyttyä JAK-estäjää (ruxolitinib ja tofacitinib) hiustenlähtöä sairastavilla hiirillä. Tutkimus osoitti, että lääkkeet pysäyttivät tehokkaasti T-solujen hyökkäykset karvatuppeihin. 12 viikossa lääkkeet palauttivat kaikki hiirten karvat, eivätkä ne tippuneet pois usean kuukauden jälkeen hoidon päättymisen jälkeen.
Kun tutkijat testasivat ruxolitinibiä kolmella potilaalla, he huomasivat, että T-solut katosivat heidän päänahastaan ja potilaat saivat uusia hiuksia.
”Uskomme, että tämä on hyvin jännittävä askel pälvikaljun hoidossa”, Christiano kertoi Live Science -tiedejulkaisulle. ”Toivomme, että tulokset inspiroivat JAK-estäjien kehitystyötä tämän sairauden hoidossa.”
Pienessä kokeessa ei havaittu mitään sivuvaikutuksia ruxolitinibillä.
”Potilailla, joilla ei ole kroonisia sairauksia ja ovat muuten terveitä, ruxolitinibinin sivuvaikutusten todennäköisyys on pienempi kuin potilailla, joilla on kroonisia sairauksia. Sivuvaikutuksia voivat olla infektiot ja verimuutokset, kuten verihiutaleiden määrän pienentyminen tai anemia.”
Tutkimus julkaistiin elokuussa 2014 Natural Medicine -lehdessä.