Tutkijat uskovat hiusten nyppimisen stimuloivan päänahkaa uusien hiusten kasvuun.
Hiustenlähdöstä kärsiville jäljellä olevien hiusten pois nyppiminen voi kuullostaa pelottavalta ajatukselta.
Uuden tutkimuksen mukaan karvatuppien nyppiminen voi kuitenkin stimuloida päänahkaa kasvattamaan uusia hiuksia, jotka eivät tule nypittyjen tilalle, vaan saavat aikaan laajemman kasvusysäyksen hiuspohjassa.
Kalifornian yliopiston tutkijat yllättyivät, kun 200 hiuksen pois nyppiminen pieneltä alueelta saikin aikaan 1200 uuden hiuksen kasvun.
Uudelleenkasvua ei esiintynyt vain nypityllä alueella, vaan myös sen naapurialueilla. Hiusten määrä lisääntyi kokonaisvaltaisesti.
Vaikka hoitomuoto voi kuullostaa äärimmäiseltä ja vaikka sen on tähän mennessä havaittu toimivan vain hiirillä, tutkijat uskovat, että se voi johtaa nyppimistä jäljittelevien lääkkeiden tai hoitojen löytämiseen.
”Tutkimus johtaa uusiin potentiaalisiin hoitomuotoihin hiustenlähdössä”, sanoo patologian professori Cheng-Ming Chuong Etelä-Kalifornian yliopistosta.
”Tämä on hyvä esimerkki, miten yksinkertainen tutkimus voi tuottaa translationaalista arvoa.”
Aiemmat ihotautilääkärien tutkimukset ovat osoittaneet, että karvatuppien vahingoittuminen vaikuttaa myös vierellä olevaan ihokudokseen ja hiustenkasvuun. Tästä syystä päänahan hierontaa suositellaan hiustenkasvuun.
Testatakseen voisiko päänahkaa stimuloida hiuksia nyppimällä, tutkijat nyppivät yksi kerrallaan 200 karvatuppea hiiren karvoituksesta.
Kun nypittävä alue oli yli 6 millimetriä, mitään ei tapahtunut. Mutta kun nypittävä alue oli alle 5 millimetrin kokoinen, karvat eivät vain kasvaneet takaisin, vaan tuuhentuivat myös nypityn alueen ulkopuolella.
Ympyrän muotoisen ja 3-5 millimetrin laajuisen alueen nyppiminen sai aikaan 450-1300 uuden hiuksen kasvun.
Molekyylianalyysien perusteella tutkimusryhmä osoitti, että nypityt karvatupet olivat hätämerkki tulehdusproteiineille, jotka saivat immuunijärjestelmän solut kiirehtimään paikalle.
Immuunisolut erittävät molekyylejä, jotka kommunikoivat sekä nypittyjen että ei-nypittyjen karvatuppien kanssa kertoen niille, että on aika kasvattaa uusia hiuksia.
Tämä noudattaa quorum sensing -periaatetta, jossa koko järjestelmä tottelee ärsykettä, joka vaikuttaa vain osaan, muttei kaikkiin sen jäseniin. Sama periaate selittää myös miksi sosiaaliset eläimet, kuten muurahaiset ja mehiläiset kykenevät toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Tässä tapauksessa quorum sensing selittää, miten karvatuppien järjestelmä reagoi muutamien, muttei kaikkien hiusten nyppimiseen.
Tutkijat uskovat, että vaikutus ei rajoitu pelkästään hiuksiin. On mahdollista, että pienen vahingon tekeminen myös muihin elimiin tai kehon osiin voi stimuloida uudelleenkasvua.
”Vaikutukset osoittavat, että vastaavia prosesseja voi olla olemassa myös muissa fysiologisissa tai patogeenisissä elimissä, mutta ne eivät ole niin helposti havaittavissa kuin hiusten uudistumisessa,” professori Chuong lisää.
Tutkimus julkaistiin Cell-julkaisussa.